3. tutkimuskuukausi

Toukokuu paineli vasemmalta ohi, eli kovin pikaista vauhtia tuntui menevän. Kuluneen kuukauden aikana oleskelin paljon vähemmän arkistossa, kuin kahtena edellisenä kuukautena. Nyt oli painopiste kokonaiskuvan hahmottamisessa ja muistiinpanojen kirjoittamisessa. Sekä myös lukemisessa! Lista ei muuten edelleenkään ole lyhentynyt.

Edelleen painin ajassa ennen toista maailmansotaa ja hahmottelen sotilaallisesti käytetyn työvoiman perusteita, jotka olisi ennen sotia luotu. Työvelvollisuuslaki on pääkohteeni.

Täytyy sanoa, että onneksi päätin katsoa, mitä taloudellisen puolustusneuvoston arkistoista löytyy! Taloudellisen puolustusneuvoston ensimmäisessä kokouksessa (17.9.1929) teollisuusneuvos Killinen piti esitelmän Suomessa aikaisemmin tehdystä taloudellisesta puolustusvalmiustyöstä.

Vuonna 1924 asetettiin ensimmäinen n.s. Sotatalouskomitea, joka viimeisessä mietinnössään toukokuussa 1925 oli käsitellyt sodan aikaisia työmarkkinoita ja tullut siihen lopputulokseen, että "valtioneuvostolle olisi tehtävä mahdolliseksi sotatilassa säätää yleinen työvelvollisuus". Oho, ajattelin - noin aikaisin!

Sitten vuonna 1926 asettiin uusi komitea pohtimaan sotatalousasioita. Tämän komitean

"Mietintö X selvittelee työvelvollisuuden ja työväenkysymyksen edeltäpäin järjestämistä puolustusvalmiuden kannalta, ja on komitea tullut sellaiseen lopputulokseen, että tällaisella edeltäpäin järjestelyllä on mahdollisuus saattaa asiat sellaiselle kannalle, että vaaran sattuessa ei tarvitse syntyä mitään huomattavampaa työnpuutetta eikä muutakaan kurjuutta ja hätää, kun vaan kaikki on edeltäpäin tarkoin suunniteltu ja kaikki tietävät tehtävänsä."

Kesäkuulle on yksi tarkennettu tehtävä siis selvä: etsiä näiden komiteain mietinnöt ja katsoa, mitä niistä löytyy tarkalleen!

Taloudellinen puolustusneuvosto ja Ramsay vuonna 1929

Edellisessä postauksessani otin esille taloudellisen puolustusneuvoston ja sen ensimmäisen kokouksen vuodelta 1929. Kokouspöytäkirjan ensimmäisenä kohtana (ja liitteenä) on taloudellisen puolustusneuvoston pj:nä toimineen Henrik Ramsayn puhe, "jossa hän esitti neuvoston kokoonpanon, selosti neuvoston tehtävien luonnetta ja viitoitti eräitä neuvoston työn suuntaviivoja”.

Tämä on kaikkiaan erittäin mielenkiintoinen ja aikaansa kuvaava puhe, jossa perustellaan toimintaa ja toimintaympäristöä sen lisäksi, että kerrotaan neuvoston kokoonpano ja tehtävät.

Taloudellista puolustusvalmiutta oli käsitellyt kaksi komiteaa 1924 ja 1926, mutta ilmeisesti mitään konkreettista tulosta ei ollut. Nämä komiteat täytyy muuten vielä kaivaa esille ja muutenkin näistä enemmän myöhemmin. 

Tässä otan muutaman lainauksen, jotka mielestäni puhuvat puolestaan.

"Ministeri Henrik Ramsay.
Helsinki 1941.10.29" SA-kuva.

Ramsay aloitti puheensa: ”Edessämme oleva työ on erittäin laajakantoinen ja merkittävä.”

”Tehtävä ulottuu itse asiassa yhteiskuntaelämän kaikille aloilla ja muodostuu erittäin komplikoiduksi sellaisessa maassa kuin Suomi, joka luonnon olosuhteiden pakosta aina on oleva kaukana omavaraisuudesta."

"Pyrittäessä ratkaisemaan tätä tehtävää ei liioin olla tekemisissä minkään edeltäpäin määrättävissä olevan tilanteen kanssa. Emme milloinkaan voi tietää, minkälaisissa ulkonaisissa olosuhteissa taloudellisen puolustusvalmiuden suunnitelmia on toteutettava.”

”Siinäkin tapauksessa, että olosuhteet muodostuisivat täysin toisenlaiseksi kuin se tai ne tilanteet, joihin on varustauduttu, lienee kuitenkin aina hyödyksi, että taloudelliseen puolustusvalmiuteen liittyviä kysymyksiä on käsitelty ja harkittu.”

 

Taloudellinen puolustusneuvosto

Joku kaunis päivä arkistossa tuli vastaan taloudellisen puolustusneuvoston paperi, jossa mainittiin työvelvollisuuslaki. Koin tämän vahvana johtolankana. Taloudellisen puolustusneuvoston papereita olisi syytä etsiä ja mahdollisesti tutkia!

Ilokseni taloudellisen puolustusneuvoston kokouspöytäkirjat liitteineen on lähes kaikki vuoden 1935 loppuun tallessa samoissa mapeissa. Lisäksi jopa kokouksissa käsitellyt liitteet on liitetty pöytäkirjojen joukkoon. Erittäin mukavaa!

Toimintansa taloudellinen puolustusneuvos aloitti toimintansa vuonna 1929. Tarkemmin sanottuna, ensimmäinen varsinainen kokous pidettiin 17.9.1929.

”Pöytäkirja, tehty taloudellisen puolustusneuvoston ensimmäisessä yhteisessä istunnossa syyskuun 17 päivänä 1929 klo 19 neuvoston toimiston huoneistossa Kasarminkatu 25. Puhetta johti neuvoston puheenjohtaja Ramsay. Läsnä olivat seuraavat jäsenet: Heinonen, Jutila, Kahelin, Lavonius, Palojärvi, Tanner, Viljanen, Suomen Pankin pääjohtaja Ryti, yleisesikunnan päällikkö Wallenius, puolustusministeriön keskusosaston päällikkö Olenius, kauppa- ja teollisuusministeriön edustaja Killinen, sosialiministeriön edustaja Mannio, neuvoston v.t. toimistopäällikkö v. Wright ja pöytäkirjan pitäjänä neuvoston apulaistoimistopäällikkö Lehtinen.”

Puheenjohtajaksi oli valittu Henrik Ramsay. Päätin, että tarvitsen lisää tietoa hänestä, joten ryhdyin lukemaan Erkki Maasalon väitöstä Sir Henrik saa tehtävän.

 Avauspuheenvuorossaan puheenjohtaja Ramsay sanoi seuraavaa:

”Tässä asiassa esiintyviä kysymyksiä käsitellessään tulee neuvosto varmasti kohtaamaan huomattavia vaikeuksia. Tohdin tässä esittää muutamia näkökohtia työn kulusta. Saavuttaaksemme kouriin tuntuvia tuloksia on meidän varottava uppoamasta tilaston suohon ja ylenmääräisiin kiertokyselyihin, joiden käsittely muodostuisi työvoimillemme ylivoimaiseksi tehtäväksi. Meidän on etsittävä hyvä suunta yksityiskohtien Scyllan ja pintapuolisten johtopäätösten Charybdin välillä. Edelleen on meidän aina muistettava, että rauhan aika on yhteiskunta- ja elinkeinoelämän normaalinen kehys, minkä tähden ne vaatimukset, jotka epänormaalinen tilanne asettaa, eivät luonnottoman suuressa määrässä saa rajoittaa normaalisen talouselämän edellytyksiä.”

"Ministeri Henrik Ramsay.
Helsinki 1941.10.29" SA-kuva.

2. tutkimuskuukausi

Huhtikuu meni kovin nopeasti, se on ensimmäinen tunne toisesta tutkimuskuukaudestani. Huhtikuun aikana kuitenkin sain pienen läpimurron aikaan.

Nimittäin puolustusministeriön sotatalousosaston papereista löytyi mainintoja mahdollisen työvelvollisuuslain hyödyllisyydestä maatalouden sodan aikaisen työvoimakysymyksen ratkaisemiseksi. Tämä siis niinkin varhain kuin vuonna 1937. Kyseessä on laajempi muistio maatalouden liikekannallepanosta, jossa asia otettiin esille. Ja tunne tekstin taustalla antaa vihjeitä siihen suuntaan, että tällainen työvelvollisuus helpottaisi sodan aikaisen työvoiman järjestelyä suuresti.

Samassa yhteydessä mainittiin myös kuinka jo aikaisemmin oli puolustusministeriössä laadittu ehdotus laiksi yleisestä työvelvollisuudesta. Tämä siis jo 1937.

Tarkoittaa siis sitä, että suunnitelmani toimii ainakin sen suhteen, että työvelvollisuuslakia suunniteltiin jo ennen vuotta 1938. Toinen kysymys on toki se, että mikä rooli tai vaikutus tällä oli. Täytyy suhteuttaa muuhun toimintaan. Samalla myös tarkoittaa sitä, että pitää sittenkin ottaa tarkasteluun ainakin 1937 vuoden paperit. Ettei vaan loppuisi hommat kesken!

Toukokuulta odotan vielä tehokkaampa työskentelyä. Nyt on lämmittelyt lämmitelty.

Arkistovääntöä

Arkistotyö on jännää. Joskus löytyy jotain ja välillä ei mitään. Mutta tämähän kaikki riippuu tasan siitä, että mitä etsii ja mistä!

Minulla on aika tarkat suodattimet siihen, että mitä etsin ja mistä arkistosta. Tavoitteena on edelleen työvelvollisuuslain säätämiseen johtaneet paperit, muistiot, luonnokset jne., ajalta ennen kuin työvelvollisuuslaki tuotiin valtioneuvostoon ja edelleen eduskuntaan. Jotain olen jo sentään löytynyt. Tämä on sinänsä hieman kaksipuolinen asia: 1. tiedän, että papereita on tehty, 2. tutkittu paperimäärä kasvaa ja tutkimaton vähenee, missä paperit ovat?

Eihän arkistosta nyt paperit lopu! Mutta puolustusministeriön sotatalousosaston papereita ei ajalta 1937-39 ole aivan tuhottomasti niiltä osin, jotka koskevat aihepiirini kanssa toimineita organisaation osia. Ongelmaksi muodostuu puolustusmininsteriön arkiston järjestely, joka voisi olla todella paljon järkevämpi. Syy tähän on se, että puolustusministeriön matskut iskettiin sota-arkistoon, eikä valtionarkistoon niin kuin muut ministeriöt tekivät.

Viimeksi kävi niin, että tilaamani yksikköä ei ollutkaan olemassa - vaikka aarteen luettelossa se oli aivan selkokielellä. Katso vaikka itse, kirjoita Aarteen "Haku arkistotunnuksella" kohtaan T ja 19377 ja katso luettelon ensimmäinen kohta. Ei kuulemma ollutkaan olemassa.

No, mutta tällä kertaa löytyi arkistopaperien joukosta yksi lehti vuodelta 1938 ja sitähän piti jäädä katselemaan. Ja vielä tarkemmin, katselemaan vanhoja ilmoituksia, joista laitan tähän loppuun muutaman kuvan. Eipä sen kummallisempaa tällä kertaa!

Jonolinnoitukset syvyydessä

Viimeisimmässä postauksessani kirjoitin T. Saukkosen artikkelista Ajatuksia linnoittamisesta, joka löytyy Tiede ja Ase –julkaisun 9. numerosta ja on vuosimallia 1951. Käsittelin tästä hieman sitä, miten Saukkonen kuvaili linnoittamisen historiaa artikkelissaan. Artikkeli kuitenkin oli kaksitasoinen, ensimmäinen taso kuvasi historiaa ja toinen taso loi kuvaa siitä, miten linnoittaminen oli Saukkosen mielestä järjestettävä vuonna 1951 ”nyt”.

”Ja vaikka linnoittamisen merkitys tavallisesti onkin ollut huomattavasti suurempi kuin tapahtumien ulkonaisista puitteista pystytään näkemään – linnoittamisen suurin ansiohan saattaa olla juuri siinä, mikä ei tapahdu –, oikeuttaa toisen maailmansodan aikana ja vielä sen jälkeenkin erityisesti hyökkäyksen hyväksi tapahtunut kehitys asettamaan kysymyksen: onko kahden viimeisen maailmansodan meille perinnöksi jättämä linnoittamismuoto, yhtenäinen linnoitettu puolustusasema, se, jolta tulee jatkaa, vai olisiko nimenomaan meidän kannaltamme ja suomalaisia olosuhteita vastaten otettava askel eteenpäin?”[1]

Seuraavaksi Saukkonen lähtee erittelemään kysymystä, ja ottaa mielenkiintoisesti lähtökohdaksi rannikon puolustamisen. Joskin ”Maarintamien suhteen samat periaatteet ovat sovellettavissa.”[2]

 

Toisen maailmansodan kokemusten perusteella hyökkääjä eteni vahvasti panssarivoimillaan avoimessa maastossa ja teiden suunnassa. Murtoon pyrkivät hyökkäykset vaativat sellaisen maaston, missä nopea liike on mahdollista. Ja kun oli vauhtia ja voimaa, murto seurasi kovin usein. Tästä Saukkonen ottaa kaksi kantaa: ensiksi, metsässä mahdollisuudet ovat paremmat; toiseksi, 

”tuntuisi luonnolliselta, että keskitetyn voimakkaan hyökkäyksen vastapainoksi keskitetään myös puolustusta tukevat ja tehostavat linnoitusrakenteet hyökkääjälle edullisiin suuntiin”.[3]

Linnoitteet tuli ryhmittää leveyden sijasta syvyyteen ja siirtyä linnoitetuista puolustusasemista ”jonolinnoituksiin”.  Tarpeellisen syvyyden saamiseksi, jonolinnoitusten välimaasto tuli jättää ilman kantalinnoitteita, sen sijaan kenttälinnoiteet tulisivat luonnollisesti kysymykseen.  Annetaan tähän loppuvaiheeseen vielä sana takaisin yleisesikuntaeverstiluutnantti Saukkoselle, aiheena jonolinnoituksen edut.

”Jonolinnoituksista saavutetaan seuraavat edut: Heikkokin puolustaja, joka aluksi ehkä joutuu siirtymään viivytykseen, saa niistä jatkuvasti tukea ja voi suorittaa taistelunsa riittävän sitkeästi. Yllättäviä repeämiä ei kovinkaan helposti pääse syntymään. Kun moottoroidun hyökkääjän toiminnalta riistetään sen nopeus, jää aikaa vastatoimenpiteisiin. Torjuvaan puolustukseen voidaan siirtyä pääsuunnilla silloin kun se katsotaan edulliseksi. Puolustusasema syntyy halutulle kohdalle joukkojen toimesta. Pikalinnoitettu puolustusasema metsässä vastannee hyvin kantalinnoitettuakin asemaa vetävien väylien suunnassa. Toiminta voi olla riittävän joustavaa ja ’hukkatyön’ vaara vähenee.”[4]

Näin siis esitti näkemyksiään ye-everstiluutnantti vuonna 1951. Puolustus piti linnoitteiden osalta järjestää teiden suuntaan, metsässä oltiin oletettavasti tasavoimaisempia, ellei jopa parempia.

"Joukkojen suorittamaa linnoitustyötä: Espanjalaisten ratsastajien valmistusta." SA-kuva. Oma huom. kuvatekstissä pieni erhe, kyseessä on toki espanjalainen ratsu.

Kuka oli tämä Saukkonen ja edustiko hän laajempaakin katsontakantaa vuonna 1951? Tätä en tiedä, mutta voisi olla mielenkiintoista ottaa selvää. Täytyy myös sanoa, että aistin tässä Saukkosen jonolinnoitus-ideassa jotain samaa, kuin maavoimien uudistetussa taistelutavassa 2015 (josta en kyllä paljoakaan vielä tiedä).

---

[1] Saukkonen, T: Ajatuksia linnoittamisesta. Tiede ja Ase, N:o 9. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki 1951, s. 46.

[2] s. 47.

[3] s. 50.

[4] s. 51.