tiistai 17. joulukuuta 2013

Artikkeli työvelvollisuudesta

Nyt on verkossa julkaistuna kirjoittamani artikkeli työvelvollisuuslain säätämisestä ajalla 1939-1941.

Käykää lukaisemassa erityisesti minun kirjoitukseni, mutta myös hieno Hybris muutenkin! Vastaan totta kai mielelläni kysymyksiin, jos sellaisia nousee.

Otto Aura: "Nykyaikaisessa sodassa työvelvollisuus on välttämätön" - Työvelvollisuus Suomessa talvisodasta jatkosodan alkuun. Hybris 3/2013.

"Perääntyviä työvelvollisia Räisälässä." SA-kuva.

torstai 12. joulukuuta 2013

Amerikan "tärähtäneistä"

WSJ esittää, että Yhdysvalloissa suoritettiin lobotomia 2000 sotaveteraanille, jotka olivat joutuneet psykiatriseen hoitoon toisen maailmansodan aikana tai sen jälkeen. Suomessa psykiatriseen hoitoon sodassa joutuneita ei sodan jälkeen juurikaan hoidettu, mutta että lobotomia!

Samankaltaisia reaktioita koin lukiessani Ville Kivimäen väitöstä Battled nerves (juuri sitä, josta muokattu kirja voitti Tieto-Finlandian!) ja tarkemmin: niitä psykiatrisia hoitomenetelmiä, joita sodan aikana käytettiin. Rankkoja ja rajuja hoitomuotoja, sen aikansa parhaan tiedon mukaisia.

Tässä yhteydessä huomasin jälleen yhden historiantutkimuksen kannalta tärkeän seikan. Minä elän tätä aikaa ja minun päähäni ovat rakentuneet tämän päivän ajatusmallit. Nykypäivänä shokeeravat menneisyyden asiat eivät välttämättä olleet samalla tavalla shokeeraavia "back then". Tai ehkä oli?

Tärkeää minun mielestä on se, että tällaisen pystyy tiedostamaan, käsittämään, käsitteellistämään ja perustelemaan itselleen. Mikä vaikuttaa tulkintaani? Jos tulkitaan menneisyyden tapahtumia nykypäivän ajatusmalleilla, ei tulos ole hyvä. Tällehän on oma historiatieteiden käyttämä sanakin: anakronismi.

Omasta ajattelustaan ei tietenkään voi irtautua, mutta onneksi sitä pystyy käyttämään ja siihen voi itse vaikuttaa. Helppoa se ei aina ole, mutta toisaalta, miksi pitäisikään olla.


maanantai 9. joulukuuta 2013

Sotavangeista ja vartijoistaan

Olin seuraamassa Mirkka Danielsbackan väitöstilaisuutta 5.12., jossa tarkastettiin "Vankien vartijat. Ihmislajin psykologia, neuvostosotavangit ja Suomi 1941-1944". Mielenkiintoinen tutkimus!

Lähtökohdiksi mainitaan kysymykset: miksi suomalaisten ottamista sotavangeista kuoli noin kolmannes, miksi Suomi erosi muista demokraattisista valtioista sotavankien kuolleisuudessa ja miksi sotavankien kohtelu oli kaksijakoista?

Jatkosodan alkuvaiheessa suomalaiset ottivat paljon sotavankeja. Valtaosa sotavangeista otettiin syksyllä 1941 ja valtaosa kuolleista sotavangeista kuoli talvella 1941-42. Danielsbackan mukaan sotavankeja otettiin kaikkiaan noin 67 000 ja näistä 19-22 000 kuoli. Karuja lukuja, mutta niissä ei mitään uutta ole. Tässä kategoriassa Suomi oli vähemmän kunniakkaassa sarjassa Neuvostoliiton, Saksan ja Japanin kanssa.

Danielsbacka tutkii sitä, miksi sotavankien ensiksi annettiin kuolla ja toisaalta sitä, miksi suunta muuttui kevään 1942 jälkeen dramaattisesti. Teoreettista viitekehystä hän hakee evoluutio- ja sosiaalipsykologiasta. Näistä nousee perustaviksi tekijöiksi ihmismielen alttius itsepetokseen ja toisen epäinhimillistämiseen. 

Tuli välittömästi mieleen graduvaiheessa löytämäni asiakirja, jossa joku onneton oli mennyt antamaan sotavangeille sitä ruokaa, jota suomalaisten piti saada.

”Kenelle tahansa pitäisi olla itsestään selvänä asiana, että sotavankeja ei voida kohdella samalla tavoin kuin suomalaisia miehiä.”

Omien tutkimuskiinnostusten kauttahan minä tätäkin peilaan, joten on hienoa että käsittelyyn tulevat myös sotavankien työt. On myös kannustavaa, että Danielsbacka näkee esimerkiksi sotavankikomppanioissa tutkimuksen aihetta. Sotavangit työvoimana tulevat saamaan jonkinlainsen roolin tutkimuksessani, sillä kyseessä oli ehdottomasti sotilaallisesti käytettyä työvoimaa.

Sotavangeista olen tänne blogiin aiemminkin kirjoittanut. Tematiikka kiinnostaa minua, erityisesti työvoiman kannalta. Danielsbackan väitöksessä on esillä myös sotarikoksista tuomittu E.V. Nero, josta olen myös kirjoittan blogissani sekä maininnut Agricolaan kirjoittamassani arvostelussa. Nerosta joskus lisää myös.

Täytyy vielä perehtyä enemmän ja palata asiaan.

"Vangit järjestetään riviin." SA-kuva (Tämä kuva on myös Danielsbackan väitöskirjan kannessa.)

perjantai 6. joulukuuta 2013

Itsenäisyyspäivä

Se on jälleen itsenäisyyspäivä. Suosittelen jälleen kaikille tutustumista itsenäistymisen alkuvaiheisiin. Kuinkahan moni olisi silloin uskonut, että tässä sitä edelleen vuonna 2013 mennään. Tilanne sisällissodan jälkeen oli kaikkea muuta kuin selkeä.

Ensin sota, jossa suomalaiset taistelivat toisiaan vastaan ja johon oli sekaantunut myös pari muuta valtiota. Saksan vaikutus sisällissodan jälkeen ei ollut kovin vaatimaton. Suomeen kuningas ja armeija kasaan saksalaisin opein!

Mutta ei tästä nyt tämän enempää, nauttikaa itsenäisyyspäivästä!