Osallistuin European Labour History Networkin ensimmäiseen konferenssiin, joka pidettiin alkuviikosta Torinossa.
Kirjoitin siitä pienen katsauksen englanninkieliseen blogiini, sieltä katsomaan vaan!
perjantai 18. joulukuuta 2015
tiistai 8. joulukuuta 2015
Sotasammosta ja peitepiirroksista
Viime kuun loppupuolella julkaistiin erikoisen mielenkiintoinen talvi- ja jatkosodan semanttinen web, Sotasampo. Tai olisiko nyt kuitenkin vielä kehitysversio ko semanttisesta webistä, mutta kuitenkin. Täytyy sanoa, että tällainen avaa kyllä erittäin mielenkiintoisa mahdollisuuksia! Toivottavasti kehitys jatkuu, sehän vaatii ainoastaan rahoitusta... (ylläri)
Yksi, josta tykkäsin erityisesti on sotasammon paikka-aplikaatio. Tutkimusta tehdessä on aina aika ajoin pitänyt etsiä talvi- ja jatkosodan ajalta kohteita, joissa jokin linnoitustyömaa on ollut. Se on ollut netin kautta vähäsen hakuammuntaa. Sotasampo helpottaa tätä kyllä, jos vaan paikannimi on sen verran erityinen, ettei löydy kuuttasataa osumaa...
Toinen erittäin hauska ominaisuus on vanhojen karttojen sijoittaminen nykyisen googlemapsin kartan päälle. Sovelluksessa map warper, tai joku vastaava. Historiallisina karttoina on ainakin Karjalan topografiset kartat 1:100 000 mittakaavassa. Vielä kun saisi ne 1:20 000 topografiset tuohon vaihtoehdoiksi.
Joku päivä takaperin tuli Kansallisarkistossa vastaan päämajan pioneeriosaston arkistomappi, joka oli täynnä peitepiirroksia. Pääoin YH:n ja talvisodan ajalta. Puolustusasemia, kenttävarustustöitä, jokunen tulisuunnitelma.. Olisi muuten erittäin kova juttu, jos nämä peitepiirrokset saisi digitoitua ja iskettyä sotasammon semanttiseen webiin ja yhdeksi näkymäksi voisi valita vaikka puolustusasemat jollain tietyllä ajalla ja paikalla, jolloin map wrapperi vetäisi vielä karjalan topografisen kartan päälle peitepiirroksen.
Tässä vielä muutama valokuva mainituista peitepiirroksista.
Yksi, josta tykkäsin erityisesti on sotasammon paikka-aplikaatio. Tutkimusta tehdessä on aina aika ajoin pitänyt etsiä talvi- ja jatkosodan ajalta kohteita, joissa jokin linnoitustyömaa on ollut. Se on ollut netin kautta vähäsen hakuammuntaa. Sotasampo helpottaa tätä kyllä, jos vaan paikannimi on sen verran erityinen, ettei löydy kuuttasataa osumaa...
Toinen erittäin hauska ominaisuus on vanhojen karttojen sijoittaminen nykyisen googlemapsin kartan päälle. Sovelluksessa map warper, tai joku vastaava. Historiallisina karttoina on ainakin Karjalan topografiset kartat 1:100 000 mittakaavassa. Vielä kun saisi ne 1:20 000 topografiset tuohon vaihtoehdoiksi.
Joku päivä takaperin tuli Kansallisarkistossa vastaan päämajan pioneeriosaston arkistomappi, joka oli täynnä peitepiirroksia. Pääoin YH:n ja talvisodan ajalta. Puolustusasemia, kenttävarustustöitä, jokunen tulisuunnitelma.. Olisi muuten erittäin kova juttu, jos nämä peitepiirrokset saisi digitoitua ja iskettyä sotasammon semanttiseen webiin ja yhdeksi näkymäksi voisi valita vaikka puolustusasemat jollain tietyllä ajalla ja paikalla, jolloin map wrapperi vetäisi vielä karjalan topografisen kartan päälle peitepiirroksen.
Tässä vielä muutama valokuva mainituista peitepiirroksista.
keskiviikko 2. joulukuuta 2015
21. tutkimuskuukausi
Marraskuu siis, joka oli ja meni.
Ehkä tutkimuksen kannalta tärkeimpänä hommana oli talvisodan aikaa käsittelevän luvun kirjoittaminen. Se on nyt MELKEIN "valmis". Lainausmerkeissä siksi, että onhan kyseessä vielä käsikirjoitus, eikä sitä nyt kovin valmiina parane pitää.
Lisäksi pitäisi lukea lisää talvisodasta ja ajasta juuri sitä ennen. Millaisen tiedon varassa maan johto teki päätöksiä? Mielessä on jokin kirja, mutten saa sitä ulos.. ehdotuksia otetaan vastaan!
Joulukuun puolivälissä suunnaksi Torino ja ELHN:n 1. konferenssi: http://www.storialavoro.it/elhn-turin
Katsotaas, jos joulukuussa saisi vähän enemmän tännekin taas tekstiä. Aika näyttää.
Ehkä tutkimuksen kannalta tärkeimpänä hommana oli talvisodan aikaa käsittelevän luvun kirjoittaminen. Se on nyt MELKEIN "valmis". Lainausmerkeissä siksi, että onhan kyseessä vielä käsikirjoitus, eikä sitä nyt kovin valmiina parane pitää.
Lisäksi pitäisi lukea lisää talvisodasta ja ajasta juuri sitä ennen. Millaisen tiedon varassa maan johto teki päätöksiä? Mielessä on jokin kirja, mutten saa sitä ulos.. ehdotuksia otetaan vastaan!
Joulukuun puolivälissä suunnaksi Torino ja ELHN:n 1. konferenssi: http://www.storialavoro.it/elhn-turin
Katsotaas, jos joulukuussa saisi vähän enemmän tännekin taas tekstiä. Aika näyttää.
keskiviikko 4. marraskuuta 2015
Huomio työnjohdosta
Seuraava lainaus on talvisodan ajalta, Saimaan kanavan estetöiden tarkistusmatkan raportista 1.1.1940. Kirjoittajana majuri Vansén.
”Jos vastaava mestari ei ole täysin varma, miten työ on
suoritettava, on pyydettävä ohjeita esimiehiltään. Väärin suoritettu työ voi
aiheuttaa paljon suuremman ajanhukan kuin ohjeiden hankkiminen. Sitä paitsi
menettää työnjohtaja helposti arvotavaltansa, jos hän on pakotettu antamaan
purkamismääräyksen työlle, jonka juuri on suorittanut.”
Tässä vielä SA-kuva, joskaan ei tuolta työmaalta...
maanantai 2. marraskuuta 2015
20. tutkimuskuukausi
Kuluneen kuukauden jännittävin asia oli varmasti tutkimusmatka Ruotsiin, Tukholman Krigsarkivetiin. Tuonne oli tarkoitus alunperin mennä jo kesällä, mutta eipä sillä nyt niin väliä ollut, että matka konkretisoitui vasta lokakuussa. Kohteena oli Krigsarkivetissa säilytettävä Rikskommissionen för ekonomisk försvarsberedskap'in arkisto.
Kyseinen organisaatio aloitti toiminnan 1928, eli vuotta aikaisemmin kuin taloudellinen puolustusneuvosto Suomessa. Vähemmän yllättäen Ruotsista otettiin mallia organisointiin! Tehtäväkenttä oli aika samankaltainen molemmilla ja senkin takia on mielenkiintoista, millaista lähdeaineistoa Ruotsista löytyi. Jos tästä nyt lyhyen sanallisen arvion sanoisi, niin "paljon". Katso vaikka Nationel ArkivDatabas ja hakusanaksi rikskommissionen för ekonomisk försvarsberedskap..
Suurin mielenkiinto kohdistui luonnollisesti siihen, kuinka kriisinaikaista työvoimakysymystä Ruotsissa oli pohdittu ratkaistavaksi. Tästä aiheesta löyty mapillinen materiaalia. Toinen, joka kiinnosti oli muiden maiden taloudellista puolustuvalmiutta koskeneet saapuneet asiakirjat. Tässä varsinkin näkyi mielestäni Suomen ja Ruotsin toimintaresurssien ero - jos Suomessa taloudellisen puolustusneuvoston ulkomaita koskeva materiaali mahtuu yhteen mappiin, niin ruotsalaisessa versiossa niitä oli huomattavasti enemmän.
Tarkempaa analyysia en näistä toki vielä ole tehnyt. Tutkimusmatkan tarkoitus oli kerätä materiaali valokuvaamalla ja sitähän kerääntyi. Menetelmänä oli kuvata kaikki asiakirjat, jotka olivat edes oletusarvoltaan mielenkiintoisia. Törmäsinpä arkistomatkalla myös suomalaisiin kollegoihin.
Muuta mainitsemisen arvoista on esim. insinööriluutnantti Janhusen johtamien linnoitusrakennusmuodostelmien arkisomateriaalin analyysivaiheen valmistuminen. Siitä sitten tekstiä seuraavaksi!
Kyseinen organisaatio aloitti toiminnan 1928, eli vuotta aikaisemmin kuin taloudellinen puolustusneuvosto Suomessa. Vähemmän yllättäen Ruotsista otettiin mallia organisointiin! Tehtäväkenttä oli aika samankaltainen molemmilla ja senkin takia on mielenkiintoista, millaista lähdeaineistoa Ruotsista löytyi. Jos tästä nyt lyhyen sanallisen arvion sanoisi, niin "paljon". Katso vaikka Nationel ArkivDatabas ja hakusanaksi rikskommissionen för ekonomisk försvarsberedskap..
Suurin mielenkiinto kohdistui luonnollisesti siihen, kuinka kriisinaikaista työvoimakysymystä Ruotsissa oli pohdittu ratkaistavaksi. Tästä aiheesta löyty mapillinen materiaalia. Toinen, joka kiinnosti oli muiden maiden taloudellista puolustuvalmiutta koskeneet saapuneet asiakirjat. Tässä varsinkin näkyi mielestäni Suomen ja Ruotsin toimintaresurssien ero - jos Suomessa taloudellisen puolustusneuvoston ulkomaita koskeva materiaali mahtuu yhteen mappiin, niin ruotsalaisessa versiossa niitä oli huomattavasti enemmän.
Tarkempaa analyysia en näistä toki vielä ole tehnyt. Tutkimusmatkan tarkoitus oli kerätä materiaali valokuvaamalla ja sitähän kerääntyi. Menetelmänä oli kuvata kaikki asiakirjat, jotka olivat edes oletusarvoltaan mielenkiintoisia. Törmäsinpä arkistomatkalla myös suomalaisiin kollegoihin.
Muuta mainitsemisen arvoista on esim. insinööriluutnantti Janhusen johtamien linnoitusrakennusmuodostelmien arkisomateriaalin analyysivaiheen valmistuminen. Siitä sitten tekstiä seuraavaksi!
keskiviikko 21. lokakuuta 2015
Yksikköön jäänyttä kenttäpostia, kevät 1940
Juuri parhaillaan teen työtä yhden talvisodan aikaisen linnoitustöissä toimineen yksikön arkistomateriaalin parissa. Vastaan tuli nipullinen kenttäpostia, joka oli mitä ilmeisemmin palautettu lähettäjän kenttäpostikonttoriin, mutta jotka eivät kuitenkaan olleet lähettäjälle asti palautuneet. Oli syy sitten mikä, se ei käy ilmi.
Erittäin mielenkiintoista! Ensimmäiset työvelvollisten kirjoittamat kirjeet, joita olen tavannut. Tuossa aikaisemmassa kirjoituksessani tiedustelin, että josko sellaisia löytyisi vielä jostain jonkun hallusta?
Sisältöihin en tässä nyt sen enempää mene, kuin että aika yleisen tason kuvauksessa liikuttiin. Nämä kaikki kirjeet olivat jo rauhanteon jälkeiseltä ajalta, ja kotiinpääsystä niissä paljon puhuttiin. Tuossa vaiheessa useita miehiä tarkistettiin uudestaan ja lähetettiin sotakoulutukseen.
Yksi kenttäpostikortti oli kuitenkin niin oivaltava, että on aivan pakko jakaa se tässä kaikille.
Erittäin mielenkiintoista! Ensimmäiset työvelvollisten kirjoittamat kirjeet, joita olen tavannut. Tuossa aikaisemmassa kirjoituksessani tiedustelin, että josko sellaisia löytyisi vielä jostain jonkun hallusta?
Sisältöihin en tässä nyt sen enempää mene, kuin että aika yleisen tason kuvauksessa liikuttiin. Nämä kaikki kirjeet olivat jo rauhanteon jälkeiseltä ajalta, ja kotiinpääsystä niissä paljon puhuttiin. Tuossa vaiheessa useita miehiä tarkistettiin uudestaan ja lähetettiin sotakoulutukseen.
Yksi kenttäpostikortti oli kuitenkin niin oivaltava, että on aivan pakko jakaa se tässä kaikille.
perjantai 16. lokakuuta 2015
Työvelvolliset sodassa - aineistokuulutus
Työvelvolliset talvi- ja jatkosodassa, siinä on yksi erittäin merkittävä kokonaisuus väitöskirjatutkimustani. Onko sinulla, sukulaisillasi tai jollain tutulla jotain työvelvollisten mahdollisesti tuottamaa muistia, kirjeitä, päiväkirjoja, dokumentteja?
Vai peräti työvelvollisena maataan palvellutta, joka haluaisia muistella asioita? Jos on jotain tai mitään, ota yhteyttä minuun! Myös kaikki linnoittamiseen liittyvä kiinnostaa niin talvisodan, salpalinjan kuin jatkosodan osalta. Sähköpostia voi laittaa osoitteeseen otto.aura@gmail.com
Huomasin nimitätin juuri, että Jussi Jalonen laittoi blogiinsa julkisen aineistopyynnön koskien Summan taistelua. Tämä herätti muistini siltä osin, että olin samanlaista ajatusta pyöritellyt joskus nukkumaanmenoaikaan ja unohtanut sen sitten toteuttaa. Nytpä minäkin sen sain aikaiseksi, kiitos Jussi!
Tutkimukseni pääkohteena on miten työvoimaa käytettiin sotilaallisiin tarkoituksiin Suomessa toisen maailmansodan aikana. Kaiken kaikkiaan yksi merkittävä osa tästä oli linnoitustyöt, joihin käskettiin arviolta jopa 100 000 suomalaista työvelvollista. Edelleen hämmästyttää ja kummastuttaa, miksei asia ole pahemmin tutkijoita kiinnostanut. No, minua kiinnostaa!
Saa jakaa!
Vai peräti työvelvollisena maataan palvellutta, joka haluaisia muistella asioita? Jos on jotain tai mitään, ota yhteyttä minuun! Myös kaikki linnoittamiseen liittyvä kiinnostaa niin talvisodan, salpalinjan kuin jatkosodan osalta. Sähköpostia voi laittaa osoitteeseen otto.aura@gmail.com
"Ahkerasti miehet kärräävätkin valumuotteihin betonia, josta sitten kehittyy tukevia pesäkkeitä. Ahijärvi 1942.08.07" SA-Kuva. |
Huomasin nimitätin juuri, että Jussi Jalonen laittoi blogiinsa julkisen aineistopyynnön koskien Summan taistelua. Tämä herätti muistini siltä osin, että olin samanlaista ajatusta pyöritellyt joskus nukkumaanmenoaikaan ja unohtanut sen sitten toteuttaa. Nytpä minäkin sen sain aikaiseksi, kiitos Jussi!
Tutkimukseni pääkohteena on miten työvoimaa käytettiin sotilaallisiin tarkoituksiin Suomessa toisen maailmansodan aikana. Kaiken kaikkiaan yksi merkittävä osa tästä oli linnoitustyöt, joihin käskettiin arviolta jopa 100 000 suomalaista työvelvollista. Edelleen hämmästyttää ja kummastuttaa, miksei asia ole pahemmin tutkijoita kiinnostanut. No, minua kiinnostaa!
Saa jakaa!
Tunnisteet:
aineistopyyntö,
jatko-opinnot,
jatkosota,
laki työvelvollisuudesta,
linnoittaminen,
linnoitustyöt,
muistitieto,
Salpalinja,
talvisota,
tutkimus,
työvelvolliset,
työvelvollisuus,
väitöstutkimus
tiistai 6. lokakuuta 2015
Tunnussana!
Kaikenlaista sitä arkistoissa tuleekin vastaan. Tällä kertaa 4. Divisioonan tunnussana-listoja joulukuulta 1939.
Näillä käskyillä määrättiin mitä kysymykseen piti vastata! Tunnussana muodostui siis kahdesta sanasta, joista kysyjä kysyi ensimmäisen, johon sitten piti antaa oikea vastaus. En tiedä oliko yleinen tapa, mutta 4.D:ssa tunnussana oli voimassa aina vuorokauden alkaen klo 1200.
5.12. kova - sisu
6.12. pitkä - keppi
7.12. ruma - muija
8.12. kiva - veli
9.12. mykkä - pappi
10.12. luja - tahto
Miltä kuulostaa?
11.12. iki - konna
12.12. liukas - kettu
13.12. tylsä - sirppi
14.12. vesi - jättö
15.12. ranta - tie
16.12. ansa - kello
17.12. musta - rakki
Tunnussanat olivat tietenkin tärkeitä toiminnan suojaamisen kannalta. Mutta onpa siinäkin aikamoinen homma ollut näiden keksimisessä.
Näillä käskyillä määrättiin mitä kysymykseen piti vastata! Tunnussana muodostui siis kahdesta sanasta, joista kysyjä kysyi ensimmäisen, johon sitten piti antaa oikea vastaus. En tiedä oliko yleinen tapa, mutta 4.D:ssa tunnussana oli voimassa aina vuorokauden alkaen klo 1200.
5.12. kova - sisu
6.12. pitkä - keppi
7.12. ruma - muija
8.12. kiva - veli
9.12. mykkä - pappi
10.12. luja - tahto
Miltä kuulostaa?
11.12. iki - konna
12.12. liukas - kettu
13.12. tylsä - sirppi
14.12. vesi - jättö
15.12. ranta - tie
16.12. ansa - kello
17.12. musta - rakki
Tunnussanat olivat tietenkin tärkeitä toiminnan suojaamisen kannalta. Mutta onpa siinäkin aikamoinen homma ollut näiden keksimisessä.
maanantai 5. lokakuuta 2015
Blogi englanniksi
Pitkällisen harkinnan jälkeen päätin rykäistä pystyyn blogin, jossa kirjoitan englanniksi. Tavoite on (ainakin) kahdensuuntainen: 1. Saan kirjoitettua enemmän englanninkielistä tekstiä ja 2. saan toivottavasti kommentteja aiheesta "miten muualla kuin Suomessa".
No, ensimmäinen tapahtuu varmasti, toinen jää nähtäväksi!
Nimeksi blogille annoin "Mostly on History", löytyy yliopiston tarjoamalta sivutilalta! http://blogs.helsinki.fi/oaura/
Ensimmäinen teksti käsittelee aihetta Military labour... ylläri!
ps. tämä on muuten 200. postaukseni!
No, ensimmäinen tapahtuu varmasti, toinen jää nähtäväksi!
Nimeksi blogille annoin "Mostly on History", löytyy yliopiston tarjoamalta sivutilalta! http://blogs.helsinki.fi/oaura/
Ensimmäinen teksti käsittelee aihetta Military labour... ylläri!
ps. tämä on muuten 200. postaukseni!
perjantai 2. lokakuuta 2015
19. tutkimuskuukausi
Jostain syystä tuon otsikon kirjoittaminen aiheutti pienen shokin. Aika tuntuu kuluvan kovin nopeasti! Mutta eikös se niin mennyt, että näin käy kun on hauskaa?
Syyskuun tutkimushommat jakaantuu selvästi kolmeen kategoriaan. Kuukauden ensimmäinen kolmannes oli valtaosin arkistotyötä talvisodan aikaisten rakennuskomppanioiden ja vastaavien kanssa. Aihepiiristä innoistuin myös kirjoittamaan, kun työvelvollisten ikäjakauma rupesi mietityttämään. Tässä on yksi seikka, jota pitäisi tutkia vielä lisää!
Toinen asia puolestaan on ollut konferenssipaperin kirjoittaminen ensimmäiseen European Labour History Networkin konferenssiin, joka järjestetään Torinossa joulukuun puolivälissä. Abstractini perusteella sain kutsun osallistua sessioon, jonka otsikkona on Military labour between XV and XX Century. Otsikokseni muodostui From preparation to practice - Military labour in Finland 1920-1944. Tästä aiheesta varmasti vielä lisää!
Kolmas teema syyskuulle on ollut yhteiskuntahistorian praktikumin vetäminen yhiksen fukseille. Samassa hommassa oli myös viime syksynä, eikä kaduta. Todella teräviä nuo tämän päivän yhis-fuksit! Työn tekeminen on hauskaa, kun osallistujat todella osallistuvat ja muodostavat perusteltuja argumentteja. Jatkuu vielä lokakuun puoliväliin.
Lokakuulle en ole vielä keksinyt mitään "ylimääräistä", arkistomuistiinpanoja on tehtävänä ja spesiaalina tutkimusmatka Tukholmaan Krigsarkivetiin. Ai niin, aloitin myös valtsikan yliopistopedagogiikka 1 -kurssin suorittamisen. Mielenkiinnolla odotan, mitä tulen oppimaan!
Syyskuun tutkimushommat jakaantuu selvästi kolmeen kategoriaan. Kuukauden ensimmäinen kolmannes oli valtaosin arkistotyötä talvisodan aikaisten rakennuskomppanioiden ja vastaavien kanssa. Aihepiiristä innoistuin myös kirjoittamaan, kun työvelvollisten ikäjakauma rupesi mietityttämään. Tässä on yksi seikka, jota pitäisi tutkia vielä lisää!
Toinen asia puolestaan on ollut konferenssipaperin kirjoittaminen ensimmäiseen European Labour History Networkin konferenssiin, joka järjestetään Torinossa joulukuun puolivälissä. Abstractini perusteella sain kutsun osallistua sessioon, jonka otsikkona on Military labour between XV and XX Century. Otsikokseni muodostui From preparation to practice - Military labour in Finland 1920-1944. Tästä aiheesta varmasti vielä lisää!
Kolmas teema syyskuulle on ollut yhteiskuntahistorian praktikumin vetäminen yhiksen fukseille. Samassa hommassa oli myös viime syksynä, eikä kaduta. Todella teräviä nuo tämän päivän yhis-fuksit! Työn tekeminen on hauskaa, kun osallistujat todella osallistuvat ja muodostavat perusteltuja argumentteja. Jatkuu vielä lokakuun puoliväliin.
Lokakuulle en ole vielä keksinyt mitään "ylimääräistä", arkistomuistiinpanoja on tehtävänä ja spesiaalina tutkimusmatka Tukholmaan Krigsarkivetiin. Ai niin, aloitin myös valtsikan yliopistopedagogiikka 1 -kurssin suorittamisen. Mielenkiinnolla odotan, mitä tulen oppimaan!
tiistai 22. syyskuuta 2015
Talvisota, Työryhmä Janhunen ja työvelvolliset
Talvisodan aikana voimassa olleen työvelvollisuuslain mukaan jokainen suomalainen joka oli täyttänyt 18 vaan ei 60 vuotta oli velvollinen tekemään maanpuolustuksen etua tarkoittavaa työtä. Hauska ilmaus muuten tuo 18 vaan ei 60.
Jos taas mietitään asevelvollisuutta ja kenttäarmeijaa, niin reservistä otettiin pääosin 20-40 vuotta täyttäneitä miehiä. Näin ollen olisi helppo päätellä, että valtaosa työvelvollisuuslain perusteella työvelvollisiksi määrätyt linnoitustöissä olleet miehet olisivat olleet siinä 40 ja 60 välillä. Tätä itse asiassa on perinteisesti toistettu esimerkiksi aikalaislähteissä.
Käydessäni läpi talvisodan aikaisen linnoitustöissä olleen ja työvelvollisista kootun Työryhmä Janhusen arkistoa, tuli ensimmäistä kertaa vastaan työvelvollisten työkirjoja. Näitä oli kaksi nippua, jotka näkyvät tuossa kuvassa alla.
Yhteensä näitä oli 260 kpl, eli ei missään nimessä kaikista Työryhmän työvelvollisista. Epäilen, että syynä saattaa olla tammikuussa 1940 tapahtunut organisaatio muutos, Päämajan työvoimatoimiston perustaminen ja se, että silloin ryhdyttiin ottamaan työvoimaa sotatilalain nojalla. En nimittäin ole nyt varma, että kuinka tunnollisesti työkirjoja täytettiin. Yhtä todennäköistä on, että loput työkirjat ovat yksinkertaisesti "jossain muualla".
Mutta palataan työvelvollisten ikään! Tämä tieto luonnollisesti löytyi työkirjoista. Alla olevassa kuvassa tulos.
Yksinkertaisella matematiikalla saadaan seuraavanlainen tulos.
Tässä tapauksessa niitä vanhempia olikin vähemmän!
Tämä on tietysti vain yksi vaatimattoman pieni esimerkki, eikä tästä voi mitään suurempia johtopäätöksiä vielä vetää. Pelkästään talvisodan aikana työvelvollisia oli linnoitustöissä ainakin yli 30 000. Mutta mielestäni tämä osoittaa, että aihetta on syytä tutkia hieman myös tältä kannalta.
Jos taas mietitään asevelvollisuutta ja kenttäarmeijaa, niin reservistä otettiin pääosin 20-40 vuotta täyttäneitä miehiä. Näin ollen olisi helppo päätellä, että valtaosa työvelvollisuuslain perusteella työvelvollisiksi määrätyt linnoitustöissä olleet miehet olisivat olleet siinä 40 ja 60 välillä. Tätä itse asiassa on perinteisesti toistettu esimerkiksi aikalaislähteissä.
Käydessäni läpi talvisodan aikaisen linnoitustöissä olleen ja työvelvollisista kootun Työryhmä Janhusen arkistoa, tuli ensimmäistä kertaa vastaan työvelvollisten työkirjoja. Näitä oli kaksi nippua, jotka näkyvät tuossa kuvassa alla.
Yhteensä näitä oli 260 kpl, eli ei missään nimessä kaikista Työryhmän työvelvollisista. Epäilen, että syynä saattaa olla tammikuussa 1940 tapahtunut organisaatio muutos, Päämajan työvoimatoimiston perustaminen ja se, että silloin ryhdyttiin ottamaan työvoimaa sotatilalain nojalla. En nimittäin ole nyt varma, että kuinka tunnollisesti työkirjoja täytettiin. Yhtä todennäköistä on, että loput työkirjat ovat yksinkertaisesti "jossain muualla".
Mutta palataan työvelvollisten ikään! Tämä tieto luonnollisesti löytyi työkirjoista. Alla olevassa kuvassa tulos.
Yksinkertaisella matematiikalla saadaan seuraavanlainen tulos.
Tässä tapauksessa niitä vanhempia olikin vähemmän!
Tämä on tietysti vain yksi vaatimattoman pieni esimerkki, eikä tästä voi mitään suurempia johtopäätöksiä vielä vetää. Pelkästään talvisodan aikana työvelvollisia oli linnoitustöissä ainakin yli 30 000. Mutta mielestäni tämä osoittaa, että aihetta on syytä tutkia hieman myös tältä kannalta.
perjantai 18. syyskuuta 2015
Nykyhetken päätökset, mennyt ja tuleva
Olisipa jännää, jos voisi nähdä millaista poliittisen historian tutkimusta tästä päivästä tehdään tulevaisuudessa. Millaiseen kontekstiin vuoden 2015 tapahtumat sijoitetaan? Nähdäänkö "sitten joskus" asiat millä tavalla? Vai onko kenelläkään mitään sen suurempaa intressiä nostaa näitä viime aikojen tapahtumia tutkimuksen keskiöön? Oliko pääministeri Juha Sipilä nero vai mikä? Jääkö televisioitu puhe elämään tutkimusten sivuilla?
No, kristallipalloja ei ole. Tai ei minulla ainakaan.
Tämänkin hetken analyysia tehdessä voisi olla mielenkiintoista soveltaa hieman Koselleckin tarjoamia avaimia ajattelulle. Odotushorisontti ja kokemustila, saksaksi Erwartungshorizont & Erfarungsraum. Yhdistetään nämä nykyhetkeen ja saadaan kehys, joka vaikuttaa kokonaisuuteen. Millaiset ovat nämä kolme tasoa nykypäivän Suomessa, jossa tällaisia ratkaisuja tehdään kuin nyt tehdään? Tai siis ainakin esitetään tehtäväksi.
Perustelut, miksi jotain esitetään ja perustellaanko sitä jo aiemmin tapahtuneella? Mitä tavoitteita asetetaan, millainen on odotus tulevaisuudesta? Samalla luodaan kuvaa historiallisesta nykyhetkestä, jossa näkyy tulevaisuus odotushorisontissa joka on joko epätoivottu tai toivottu. Samalla nykyhetkeen ja odotushorisonttiin vaikuttaa kokemustila, jota tietysti tulkitaan nykyhetkestä käsin.
Analyysin vaatimat osat kyllä löytyy. Onkohan joku jo tehnyt tällaista? Jos ei niin syytä olisi! Itse joudun vetoamaan väitöskirjakiireisiin, enkä viitsi tätä blogipostia enempää nyt aihetta spekuloida. Mutta mielelläni kyllä lukisin!
Samalla tietysti voisi puuttua epäpolitisointiin, joka nyt on näyttäytynyt vahvalta. Eipä siinä kyllä mitään ihmeellistä ole. Aiheesta kannattaa lukea vaikka kollegan blogista.
No, kristallipalloja ei ole. Tai ei minulla ainakaan.
Tämänkin hetken analyysia tehdessä voisi olla mielenkiintoista soveltaa hieman Koselleckin tarjoamia avaimia ajattelulle. Odotushorisontti ja kokemustila, saksaksi Erwartungshorizont & Erfarungsraum. Yhdistetään nämä nykyhetkeen ja saadaan kehys, joka vaikuttaa kokonaisuuteen. Millaiset ovat nämä kolme tasoa nykypäivän Suomessa, jossa tällaisia ratkaisuja tehdään kuin nyt tehdään? Tai siis ainakin esitetään tehtäväksi.
Perustelut, miksi jotain esitetään ja perustellaanko sitä jo aiemmin tapahtuneella? Mitä tavoitteita asetetaan, millainen on odotus tulevaisuudesta? Samalla luodaan kuvaa historiallisesta nykyhetkestä, jossa näkyy tulevaisuus odotushorisontissa joka on joko epätoivottu tai toivottu. Samalla nykyhetkeen ja odotushorisonttiin vaikuttaa kokemustila, jota tietysti tulkitaan nykyhetkestä käsin.
Analyysin vaatimat osat kyllä löytyy. Onkohan joku jo tehnyt tällaista? Jos ei niin syytä olisi! Itse joudun vetoamaan väitöskirjakiireisiin, enkä viitsi tätä blogipostia enempää nyt aihetta spekuloida. Mutta mielelläni kyllä lukisin!
Samalla tietysti voisi puuttua epäpolitisointiin, joka nyt on näyttäytynyt vahvalta. Eipä siinä kyllä mitään ihmeellistä ole. Aiheesta kannattaa lukea vaikka kollegan blogista.
tiistai 1. syyskuuta 2015
18. tutkimuskuukausi
Elokuu olikin oikein hyvä kuukausi tutkimuksen kannalta. Edistyi niin arkistotyön kuin kirjoittamisen kannalta.
Lisäksi abstraktini sai hyväksynnän Torinoon konferenssiin 1st Conference of the European Labour History Network (ELHN) - pitäis varmaan matkat hommata!
Kirjoittamisen puolelta sain vahvennettua sotienvälisen ajan kehitystä. Tässä olisi kyllä vielä tilaa mielenkiintoiselle transnationaaliselle sohaisulle, sillä talouden ja teollisuuden mobilisointi ymmärrettiin lähes kaikkialla kehittämisen arvoiseksi sotavalmiuden osaksi. Ensimmäisen maailmansodan kokemukset olivat tässä taustalla. Mielestäni on edelleen jännittävää, kuinka Suomi otti oppia muiden maiden ensimmäisen maailmansodan kokemuksista.
Arkistossa puolestaan edistyi talvisodan aikainen materiaalinhankinta. Vähän on vielä sekavaa, mutta eiköhän se siitä. Yritän tarkastella talvisodan aikaa mikrotasolta insinööriluutnantti Janhusen kautta. Katsotaan, katsotaan!
Syyskuu tuo tullessaan myös uusien yhteiskuntahistorian fuksien opastamista praktikumin muodossa. Viime syksynä oli antoisa kokemus ja sitä odotan myös tältä!
Pitää myös aloittaa konferenssipaperin kirjoittaminen, sillä se pitäisi palauttaa lokakuun alussa. Ajatuksen tasolla runko on jo selvä, mutta pitäisihän se vielä kirjoittaa!
Lisäksi abstraktini sai hyväksynnän Torinoon konferenssiin 1st Conference of the European Labour History Network (ELHN) - pitäis varmaan matkat hommata!
Kirjoittamisen puolelta sain vahvennettua sotienvälisen ajan kehitystä. Tässä olisi kyllä vielä tilaa mielenkiintoiselle transnationaaliselle sohaisulle, sillä talouden ja teollisuuden mobilisointi ymmärrettiin lähes kaikkialla kehittämisen arvoiseksi sotavalmiuden osaksi. Ensimmäisen maailmansodan kokemukset olivat tässä taustalla. Mielestäni on edelleen jännittävää, kuinka Suomi otti oppia muiden maiden ensimmäisen maailmansodan kokemuksista.
Arkistossa puolestaan edistyi talvisodan aikainen materiaalinhankinta. Vähän on vielä sekavaa, mutta eiköhän se siitä. Yritän tarkastella talvisodan aikaa mikrotasolta insinööriluutnantti Janhusen kautta. Katsotaan, katsotaan!
Syyskuu tuo tullessaan myös uusien yhteiskuntahistorian fuksien opastamista praktikumin muodossa. Viime syksynä oli antoisa kokemus ja sitä odotan myös tältä!
Pitää myös aloittaa konferenssipaperin kirjoittaminen, sillä se pitäisi palauttaa lokakuun alussa. Ajatuksen tasolla runko on jo selvä, mutta pitäisihän se vielä kirjoittaa!
tiistai 25. elokuuta 2015
Keskinäinen kurinpito
Parhaillaan on tutkimuksen kohteena "Päämajan Pioneerikomentajan linnoitusosaston alaiset linnoitus- ja muut rakennusteknilliset työt itä-Suomessa 1939-1940".
Ihan mielenkiintoinen asiakirja ja myös tutkimuksellisesti kiinnostava. Sanavalinnoista kyllä huomaa tiettyjä painotuksia ja paremmin päin selittelyjä ynnä muita, mutta nehän kuuluvat asiaan. Tämä "taistelukertomus" tai ehkä paremmin historiikki, on Päämajan pioneerikomentajan linnoitustosaston rakennustoimiston päällikön, professori Arvo Lönnrothin, käsialaa. Ainakin pääpiirteiltään ja suurimmilta osin.
Tästä voisi kirjoittaa useammankin stoorin tänne, ja ehkäpä vielä kirjoitankin, mutta nyt tyydyn vain lataamaan allaolevan kuvan historiikin sivulta 28.
Tällainen "epäluotettava aines" on jännä osa sodan aikaisen työvoiman käytön problematiikkaa. Viimeinen virke tuosta on sitävastoin aika mielenkiintoinen! Vai mitäpä mieltä olette?
Ihan mielenkiintoinen asiakirja ja myös tutkimuksellisesti kiinnostava. Sanavalinnoista kyllä huomaa tiettyjä painotuksia ja paremmin päin selittelyjä ynnä muita, mutta nehän kuuluvat asiaan. Tämä "taistelukertomus" tai ehkä paremmin historiikki, on Päämajan pioneerikomentajan linnoitustosaston rakennustoimiston päällikön, professori Arvo Lönnrothin, käsialaa. Ainakin pääpiirteiltään ja suurimmilta osin.
Tästä voisi kirjoittaa useammankin stoorin tänne, ja ehkäpä vielä kirjoitankin, mutta nyt tyydyn vain lataamaan allaolevan kuvan historiikin sivulta 28.
Tällainen "epäluotettava aines" on jännä osa sodan aikaisen työvoiman käytön problematiikkaa. Viimeinen virke tuosta on sitävastoin aika mielenkiintoinen! Vai mitäpä mieltä olette?
keskiviikko 12. elokuuta 2015
Suomalaiset yhteydet natsi-Saksaan
Hesarin kommentissa todettiin, että:
"Olisi tarpeen saada vihdoin aikaan Suomen Akatemian uusi ja entistä laajempi tutkimusprojekti yliopisto- ja kulttuurielämän suuntautumisesta ja antautumisesta natsi-Saksan palvelukseen."
Mutta minkälainen tutkimus tästä pitäisi tehdä?
Mielestäni viime aikoina on tullut erilaisia teemoja käsitelleitä tutkimuksia, vaikka en ihan hirveästi olekaan Suomen ja Saksan suhteisiin perehtynyt. Viimeisin, jonka itse olen aiheesta lukenut oli Markki Jokisipilän ja Janne Könösen "Kolmannen valtakunnan vieraat".
Mutta millainen tutkimus sitten pitäisi tehdä? Vai onko kyse siitä, ettei ole tehty "oikeanlaista" tutkimusta?
Samaisen näkökulman kirjoittaneelta Veijo Murtomäeltä oli myös juttu:
Suomalainen eliitti ylisti kilpaa Hitleriä – taiteilijoiden natsisuhteet ovat usein "unohtuneet"
Mitä mieltä olette te, jotka historiantutkimuksen perusteista tiedätte?
"Olisi tarpeen saada vihdoin aikaan Suomen Akatemian uusi ja entistä laajempi tutkimusprojekti yliopisto- ja kulttuurielämän suuntautumisesta ja antautumisesta natsi-Saksan palvelukseen."
Mutta minkälainen tutkimus tästä pitäisi tehdä?
Mielestäni viime aikoina on tullut erilaisia teemoja käsitelleitä tutkimuksia, vaikka en ihan hirveästi olekaan Suomen ja Saksan suhteisiin perehtynyt. Viimeisin, jonka itse olen aiheesta lukenut oli Markki Jokisipilän ja Janne Könösen "Kolmannen valtakunnan vieraat".
Mutta millainen tutkimus sitten pitäisi tehdä? Vai onko kyse siitä, ettei ole tehty "oikeanlaista" tutkimusta?
Samaisen näkökulman kirjoittaneelta Veijo Murtomäeltä oli myös juttu:
Suomalainen eliitti ylisti kilpaa Hitleriä – taiteilijoiden natsisuhteet ovat usein "unohtuneet"
Mitä mieltä olette te, jotka historiantutkimuksen perusteista tiedätte?
maanantai 3. elokuuta 2015
17. tutkimuskuukausi
Heinäkuun kutsuminen tutkimuskuukaudeksi on kyllä lievää liioittelua. Se nimittäin meni valtaosin lapsenvahtihommissa, sillä lapset olivat vielä heinäkuun kesälomalla päiväkodista ja vaimoni loma puolestaan loppui jo juhannukseen. Kutsutaanko sitä nyt sitten kesälomaksi vai miksi...
No jotain kuitenkin sain tutkimuksenkin kannalta tehtyä, nimittäin sellaista jota on helppo tehdä kaikkialla. Luin tutkimuskirjallisuutta!
Kaksi ansaitsee erityisesti maininnan.
Idea tulee selville otsikosta. Erittäin hyödyllinen ja mielenkiintoinen tutkimus. Valitettavasti työvoiman suunnittelua ei analysoitu, mutta sentään mainittiin. Hauskaa sinänsä, mikäli hauska nyt jälleen on oikea termi, oli huomata, että monet sotaan varautumisen ongelmat olivat hyvin samanlaisia niin USA:ssa kuin Suomessa. Tietysti kokoluokka oli aivan erilainen.
Puolestaan käsiteltiin nimensä mukaisesti Ruotsia ja erityisesti teollisuuden sotavalmiutta. Työvoimasta mainittiin tasan se, että tutkimuksen keskiössä olleen Rikskommission för ekonomisk försvarsberedskap'in aloitteesta omanlaisensa versio työvelvollisuudesta. Månsson kirjoitti:
Tuosta Ruotsin allmän tjänstepliktistä pitää saada lisää selkoa, jos joku törmää jossain mainintoihin, saa kertoa!
Nyt elokuulta odotan paluuta arkeen ja siihen, että pääsee myös kirjoittamaan. Kesän aikana olen kokenut turhautumisen hetkiä siitä syystä, että on tuntunut ettei mitään saa aikaan. Tajuttuani turhautumiseni, ärsyynnyin siitä - sillä koko ajanhan sain aikaiseksi lukemalla tutkimuskirjallisuutta!
Ai niin, päätin myös lukaista yhden sotakirjan, nimittäin Esa Anttalan kirjan Aavepartio. Mistähän se edes oli hyllyyni joutunut? Omistuskirjoitus vuodelta 1971 kertoo, että kyseinen kirja kuuluu oikeasti isälleni. Kaukopartioista kertonut kirja ei ollut mikään perinteinen sankaritarina.
No jotain kuitenkin sain tutkimuksenkin kannalta tehtyä, nimittäin sellaista jota on helppo tehdä kaikkialla. Luin tutkimuskirjallisuutta!
Kaksi ansaitsee erityisesti maininnan.
Koistinen,
Paul A.C.: Planning war, pursuing peace. The
political economy of American warfare, 1920-1939. Series: Modern War
Studies. University Press of Kansas, Kansas 1998.
Idea tulee selville otsikosta. Erittäin hyödyllinen ja mielenkiintoinen tutkimus. Valitettavasti työvoiman suunnittelua ei analysoitu, mutta sentään mainittiin. Hauskaa sinänsä, mikäli hauska nyt jälleen on oikea termi, oli huomata, että monet sotaan varautumisen ongelmat olivat hyvin samanlaisia niin USA:ssa kuin Suomessa. Tietysti kokoluokka oli aivan erilainen.
Månsson, Olle: Industriell beredskap. Om ekonomisk
försvarsplanering inför andra världskriget. LiberFörlag, Stockholm 1976.
Puolestaan käsiteltiin nimensä mukaisesti Ruotsia ja erityisesti teollisuuden sotavalmiutta. Työvoimasta mainittiin tasan se, että tutkimuksen keskiössä olleen Rikskommission för ekonomisk försvarsberedskap'in aloitteesta omanlaisensa versio työvelvollisuudesta. Månsson kirjoitti:
”Kommissionen
förberedde arbetskraftsresurserna fördelning och utnyttjande. Ett resultat av
dess verksamhet var förslaget till allmän tjänsteplikt, dvs en tvångarbetslag
som gav staten rätt att disponera över arbetsföra medborgare mellan 15 och 70
år.”
Tuosta Ruotsin allmän tjänstepliktistä pitää saada lisää selkoa, jos joku törmää jossain mainintoihin, saa kertoa!
Nyt elokuulta odotan paluuta arkeen ja siihen, että pääsee myös kirjoittamaan. Kesän aikana olen kokenut turhautumisen hetkiä siitä syystä, että on tuntunut ettei mitään saa aikaan. Tajuttuani turhautumiseni, ärsyynnyin siitä - sillä koko ajanhan sain aikaiseksi lukemalla tutkimuskirjallisuutta!
Ai niin, päätin myös lukaista yhden sotakirjan, nimittäin Esa Anttalan kirjan Aavepartio. Mistähän se edes oli hyllyyni joutunut? Omistuskirjoitus vuodelta 1971 kertoo, että kyseinen kirja kuuluu oikeasti isälleni. Kaukopartioista kertonut kirja ei ollut mikään perinteinen sankaritarina.
Tunnisteet:
Olle Månsson,
Paul A.C. Koistinen,
puolustusvalmius,
Ruotsi,
taloudellinen puolustusvalmius,
teollinen puolustusvalmius,
tutkimus,
työvelvollisuus,
työvoima,
USA,
väitöstutkimus
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)