keskiviikko 25. maaliskuuta 2015

Työttömyys nyt, työttömyys ennen

Vast'ikään julkaistiin työvoimatutkimus. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan helmikuussa 2015 työttömiä oli Suomessa noin 268 000. Aivan käsittämätön määrä. Kasvua edellisestä vuodesta on 27 000. Tuohon suurempaan lukuun lasketaan 19 000 työttömän virhemarginaali. Kannattaa tutkia tuota ylempänä olevan linkin takaa löytyvää sivua.

Jos tämä on työttömyys nyt, niin miten oli ennen?

Talvisotaa ennen, elokuussa 1939, tilastot kertoivat huomattavasti pienempiä lukuja. Työttömiä oli noin 2 500 henkeä, joista kolme neljännestä oli järjestetyissä työttömyystöissä.

Eiväthän nämä luvut ole verrattavissa, sillä elinkeinorakenne on muuttunut aivan totaalisesti. Mutta kyllä pistää taas silmään.

Mielenkiintoista onkin nähdä, millaista muutosta tähän tuoreeseen tilastoon on tulevaisuudessa tulossa.

tiistai 17. maaliskuuta 2015

Talvisodan virtuaalinen tietokeskus ja työvelvollisuus

Jostain sain oppia, että talvisodan päättymisen vuosipäivänä avattiin talvisota.fi -sivusto. Tämä sanoo olevansa talvisodan virtuaalinen tietokeskus. Mikä ettei! Mielestäni tiedon jakaminen on tärkeätä. Sivuilta selviää sen verran, että kyseisen sivuston tilaajana on Talvisotayhdistys ry. Päätoimittajan on Ari Raunio, joka on varmasti tuttu nimi sotahistorian harrastajille.

Siirryn yleisseilailuun ja sivusto näyttää aika hienolta. Sisällön puolesta nopea selailu aiheutti yhden vakavan huomautuksen. Nimittäin perinteistä sotahistoriallista tutkimustraditiota noudattaen puuttuu kaikki maininnat työvelvollisista ja heidän suorittamista linnoitustöistä.

Arkistotutkimuksen tuottamien tulosten myötä, hieman lähteistä riippuen, oli talvisodassa työvelvollisina linnoitustöissä työskennelleiden määrä jopa lähes 50 000 miestä. Se on huomattava määrä. Asevelvollisuuden ja työvelvollisuuden merkitys suomalaiseen työvoimakysymykseen oli myös valtava.

Työvoimakysmystä kuitenkin sivutaan , mutta vain toteatavasti: "Ylimääräiset harjoitukset ja evakuoinnit johtivat työvoimapulaan."

Vai enkö vain löytänyt mitään muuta?

Tämä nyt kiinnitti huomioni tietysti sen takia, että tutkimukseni on juuri talvisodan työvelvollisuuden tutkimuksen vaiheessa. :-)

keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Pari huomiota Päämajan työvoimatoimistosta

Arkistotyö eteni jälleen yhden pykälän kun sain käpisteltyä Päämajan työvoimatoimiston paperit läpi. Tällä kertaa kyseessä oli aika pieni kokonaisuus, vain kuusi kotelollista. Mutta kyseinen byroo olikin toiminnassa vain 22.1.-25.4.1940.

Heti ensimmäisessä kotelossa oli toimintakertomus. Tätä kun tuijottelin, tajusin, että se on muuten myös digiarkistossa! Joten jos kiinnostaa millaista matskua tällä kertaa olen tuijotellut, niin suuntaa tänne.






Kyseessä oli varsin mielenkiintoinen juttu, sillä koko toimisto muodostettiin virkamiehistä. Päällikkönä oli mies, jonka nimi on tutkimukseni edetessä toistunut ja toistunut ja toistunut - Eljas Kahra. Hänet siis määrättiin johtoon ja samalla myös jatkoi Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön ylimääräisenä esittelijänä. Hänen lisäksi oli kaksi toimistosihteeriä ja käsittääkseni yksi toimistyöntekijä.

Kahralle myönnettiin oikeudet päättää henkilötasolla työvelvollisuuslain suorittamisestai. Sama oikeus muuten myönnettiin kansanhuoltoministeriön vastaavan toimiston bossille, agronomi Johannes Kaltiolle. Kahralla oli käsissään armeijan tarvitsemat työvelvolliset, Kaltiolla siviilimaailman vastaavat.

Arkisto itsessään muodostui pitkälti kahdenlaisista dokumenteista. Ensin oli vapautusanomuksia. Sitten talvisodan jo päätyttyä kyselyitä maksamattomista palkoista. Näitä kahta oli muuten paljon.

Onneksi joukosta löytyi jälleen myös erittäin mielenkiintoisia juttuja. Sen on huomannut, että yhtään paperia ei niin sanotusti voi jättää kääntämättä. Jos niin tekee, ei koskaan tiedä mitä jää huomaamatta.

Tähän työvoimatoimistoon muuten palaan aivan varmasti vielä myöhmminkin, sen verran mielenkiintoinen oli työvoiman pakko-oton järjestely talvisodassa.


maanantai 2. maaliskuuta 2015

12. tutkimuskuukausi

Helmikuun päättyessä tuli täyteen ensimmäinen apurahakausi. Toinen alkoi 1.3. kuluvaa vuotta.

Helmikuun aikana pääpaino oli ehdottomasti kansanhuoltoministeriön arkistoaineksen analyysissa. Muutamia erittäin mielenkiintoisia juttuja löytyi. Myös muutamia yllättäviä. Työvelvollisuuslain soveltamisen osalta uskon jälleen ymmärtäväni enemmän kuin aiemmin. Arkistoaineistossa oli muutama loistava kansanhuoltoministeriön yleisen osaston työvoimatoimiston asiakirjanippu, joista löytyi aika mukavasti juttua.

Myös kirjallisuutta tuli luettua - tehtävä joka ei lopu. Mainittakoon esimerkiksi Kirsi-Maria Hytösen väitöskirja "Ei elämääni lomia mahtunut", joka oli omalta osaltaan hyvin valaiseva. Samalla sain vahvistusta sille, että työvelvollisuutta sotien aikana pitää tutkia.

Helmikuun viimeisenä torstaina kävin Kansallisarkistossa tilaamassa Päämajan työvoimatoimiston paperit käpälöitäviksi. Sitten olisiko seuraavana Päämajan "rakennustoimisto", joka pioneerikomentajan alaisuudessa taisi toimia. Lisäksi ehdottomasti otettava jokin talvisodan aikainen linnoitusrakennusmuodostelma tarkasteluun.

Muuten on tämä(kin) vuosi kulunut kamalaa vauhtia ja välillä on tuntunut siltä, ettei ole tehnyt tarpeeksi. Aina voisi tehdä vähän enemmän ja vähän paremmin! No, selatessa muistiinpanoja arkistoista ja kirjoista sekä kirjallisia tuotoksia, niin edistyminen on itse asiassa ihan mallillaan. Tästä on hyvä aloittaa 13. tutkimuskuukausi!