36. tutkimuskuukausi

"Kenraalimajuri Mäkinen kulkulaitosministeriössä.
Helsinki 1943.08.25" SA-kuva.

Hups, tämä meinasi jäädä drafti-asteelle...

Maaliskuu on kulunut pääasiassa alkuperäisaineiston analyysin parissa. Nyt on tarkastelussa ollut kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön paperit siltä ajalta, jolloin kenraalimajuri Einar Mäkinen oli valtakunnan työvoimapäällikkönä. Pyrkimys oli saada irti jotain siitä, mitä kenraali ministeriössä teki, ja jotakin siitä irti saikin. Sehän olisi tietysti ollut liikaa vaadittu, että olisi ollut valmis kokonaisuus "Mäkisen paperit" tai vastaavaa.

Luin Kalevi Mikkosen kirjan Parakkeja ja piikkilankaa ja tein siitä kirja-arvostelun, joka tuli linjoille huhtikuun alkupuolella. Löytyy Agricolan kirja-arvosteluista, eli täältä!

Lisäksi aloitin arkistotyön insinööri Matti Janhusen jatkosodan kartoittamiseksi. Hän on yksi seuraamistani toimijoista, joiden mikrohistoriallisen työn tarkastelun kautta selvitän konkreettista työvoiman sotilaallista käyttöä. Talvisodan Janhunen oli ensin 5. rakennnuskomppaniassa, sitten Työryhmä Janhusen johtajana. Jatkosodan alkuvaiheessa hän puolestaan oli eräässä radankorjauskomppaniassa, josta kuitenkin tuli siirto ilmavoimien esikuntaan ja vallatun alueen lento
kenttätöihin.

Ps.

Pyydän muistuttamaan, että seuraavan kerran tutkimuksen työjärjestystä tehdessäni ottaisin huomioon kevään ja katupölyn. Siis, että jos vielä päivän hengittää sodanaikaisia papereita, niin voi tulla vähän tukkoinen olo...

35. tutkimuskuukausi

"Työkuvia pioneereista ja työvelvollisista." 15.8.1941. SA-Kuva.

Kiitos Kulttuurirahaston, olen saanut tehdä täyspäiväistä tutkimusta nyt kolme vuotta. Ilman rahoitusta olisi tämänkin tutkimuksen tekeminen huomattavasti haastavampaa ja hitaampaa. Aikaa vievin osuus on arkistomateriaalin pöllyttäminen analysoitavaksi. Se puolestaan on ensimmäisestä osastaan sidottu arkistojen aukioloihin, jotka ovat supistuneet käytännössä koko ajan.

Työ on edennyt hyvin ja suunnitelman mukaisesti. Jäljellä on vielä viimeinen kokonaisuus: jatkosodan aikaisen työvoiman sotilaallisen käytön mikrohistoriallinen tarkastelu. Vastaa omalta osaltaan tiukasti pääkysymykseeni miten työvoimaa käytettiin sotilaallisiin tarkoituksiin?

Kaatuneiden muistosäätiöltä sain pienen avustuksen, jonka avulla voin jatkaa työtä siihen asti, kunnes seuraavat rahoituspäätökset tulevat, suuri kiitos siitä! Niitä hakemuksiahan on nyt sisällä neljä, vai peräti viisi. Thumbs ups, niin sanotusti.

Vuoden rahoitus ja vuoden työ, sitten väitöskirja valmistuu ensi vuoden toisella neljänneksellä!

Ensi viikolla takaisin arkistoon!

Linnoitustöissä 1939-1944? Aineistopyyntö

Oliko isovanhempasi tai muu sukulaisesi toisen maailmansodan aikana linnoitustöissä? Talvisodassa, välirauhan aikana Salpalinjalla tai jatkosodassa?

Insinöörinä tai rakennusmestarina? Sotilasvirkamiehenä tai reserviläisenä? Vapaaehtoisena tai työvelvollisena? Lottana? Missä tahansa tehtävässä?

Onko tallessa päiväkirjoja, kirjeenvaihtoa, asiakirjoja tai muistelmia? Tai peräti itse toimijaa jututettavaksi?

Ota minuun yhteyttä, sähköpostilla otto.aura@gmail.com tai sosiaalisen median kautta.

Teen nimittäin väitöskirjaa työvoiman sotilaallisesta käytöstä Suomessa toisen maailmansodan aikana. Tarkastelen aihetta linnoitustöiden kautta. Organisaatiopuolta on sinänsä helppo tutkia, se vaatii vain kovaa arkistotyötä.

"Iltahetki työvelvollisten kämpässä." 27.3.1942. SA-kuva.

Mutta itse työvoiman - oli sitten työnjohto tai työntekijät kyseessä - osalta tilanne on hieman vaikeampi. Työnjohtajat mainitaan arkistoiduissa lähteissä usein nimillä, mutta työntekijät muuttuvat helposti numeroiksi. Ellei sitten syyllistynyt rikkeeseen ja joutunut kuulusteltavaksi...

Saa jakaa! :-)

33. tutkimuskuukausi

Kolmivuotinen raha vetelee viimeisiä hönkäyksiään. Harmillisesti ei ole vielä tullut tietoja uusista rahoituksista. Nelivuotisesta työsuunnitelmasta täyttyy kolmas, ja resurssien kohdatessa työni valmistuu sen neljännen vuoden loppuun mennessä. Rahoittajat huomio.

Mutta, joulukuussa sain kotijoukkojen esikunnan työvoimaosaston arkistomateriaalin analyysin valmiiksi, ainakin suurimmilta osin ja kirjoittamisen käyntiin kunnolla.

Joulun jälkeen kuitenkin tulin kipeäksi ja sitä olen edelleen tätä kirjoittaessa. Hidastaa kummasti työtä ja heikentää työtehoa.

Laitetaan tähän vielä sitaatti Eljas Kahran radioesitelmästä 6.3.1942:

”Kaikilla edellä mainituilla työlinjoilla lähdetään toimintaan vapaaehtoisuuden pohjalla. Työtulokset tulevat täten paremmiksi ja asianomaisilla on tilaisuus ainakin jossain määrin valita, mihin kuntaan he mieluimmin haluaisivat mennä. Työvelvollisuutta, jonka ikärajan alentamista suunnitellaan, sovellettaisiin vain niihin nähden, jotka eivät muuten ymmärrä velvollisuuttaan isänmaataan kohtaan sen hätätilassa.”

31. tutkimuskuukausi

Lokakuussa:
- apurahahakemusta
- arkistomuistiinpanoj
- lukemista
- kirjoittamista
- paljon kahvia

30. tutkimuskuukausi

Syyskuussa oli kaksi johtavaa teemaa tutkimuksen saralla.

1. Arkistyötä. 

Kotijoukkojen esikunnan työvoimatoimiston/-osaston papereiden pöllyttämisen sain valmiiksi. Tai valmiiksi ainakin siihen asti, kunnes huomaan että jotain täytyy tarkastella lisää.

Paljon, paljon matskua jatkosodan aikaisesta työvelvollisuuden toimeenpanosta. Aivan kuten pitikin olla!

Kasasin myös kuukausittaisen tilaston suojeluskuntapiirien eteenpäin lähettäneistä työvelvollisista. Summa oli aika lähellä aikaisempaa arviotani, vajaa 75 000. Valtava määrä työvelvollisia!

2. Apurahahakemusta.

Kyllä vaan, kun kolme vuotta lähestyy täyttymistään Kulttuurirahaston rahoittamana, niin rahoitusta täytyy hakea vielä neljännelle vuodelle. 

26. tutkimuskuukausi

Huhtikuukin oli ja meni! Välillä tuntuu siltä, että tässä kaiken tekemisen ohessa aika kuluu hirmuista vauhtia.

Huhtikuun pääpaino oli arkistomateriaalissa. Tämä siitä huolimatta, että oletin olevani jo vahvemmin kirjoittamisessa kiinni. Pitää sitten vaan kirjoittaa tehokkaammin!

Salpalinjan rakennustyömailla ja Linnoitustoimiston papereiden parissa on aika kulunut.

Kirjoittamista varten on sentään jo runko valmis välirauhan osalta. Alkuun otetaan ministeriötaso ja se, kuinka työvelvollisuuden hoitaminen siirrettiin kansanhuoltoministeriöstä kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriöön. Toinen merkittävä osuus käsittelee tämän siirron jälkeen asetetun toimikunnan mietintöä otsikolla  "Mietintö työvelvollisuusden käytäntöön soveltamisesta sodan aikana, I osa".  Päivätty 15.4.1941. Tämän jälkeen siirryn salpalinjan rakennustyömaille, jossa tarkasteluun kaksi asiaa: käytännön työvoimakysymykset ja linnoitusrakennusjoukkojen liikekannallepanosuunnitelmat.

Tämä on suunnitelma, jännä nähdä kuinka hyvin siinä pysyn.

25. tutkimuskuukausi

Jaahas, kolmas vuosi rahoituksella käynnistyi - ja ensimmäinen kuukausi menikin.

Pääpaino on ollut arkistotyössä ja kirjoittamisessa! Kiirettä pitää.

Viimeisimmäksi tutkailin linnoitusasiain toimikunnan arkistoa kansallisarkistossa. Voi hyvänen aika, mitä silppua. Arkistoa kasannut henkilö ei tosiaan tyytynyt siihen, että puhtaaksi kirjoitettuja pöytäkirjeitä olisi ollut yksi kappale, tai että luonnoksia kirjeestä olisi ollut yksi.. Paljon paperia, mutta vähän materiaalia!

No, löytyi sieltä sentään muutama varsin mielenkiintoinenkin paperi - ja ne pöytäkirjat myös vaikutti lupaavilta. Kuitenkin oli keskustelua otettu mukaan, mutta sen sijaan käsitellyt liitteet (muistiot ym) puuttuivat.

Tämän kuun aikana tavoite saada välirauhan aikainen materiaali kerättyä ja analysoitua sekä kirjoitustyö hyvään vauhtiin!

24. tutkimuskuukausi

Kaksi vuotta pamahti täyteen Kulttuurirahaston apurahan turvin. Mainittakoon, että yhtenä päähommana tämän kuluneen kuukauden aikana oli arkistotyö Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön papereiden parissa.

Kuten varmasti olen tännekin kirjoittanut, työvelvollisuusasiain hoito oli talvisodan aikan kansanhuoltoministeriön vastuulla. Tammikuussa 1941 allekirjoitetun asetuksen myötä vastuu siirtyi kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriöön. Täällä sitten pistettiin pyöriä hieman liikkeelle, kun Yrjö W. Laaksonen jätti 13.2.1941 promemorian "työvoiman hankinnan järjestelystä puolustuslaitoksen töihin sodan aikana", joka loppui esitykseen että KYTM asettaisi toimikunnan selvittämään asioita. Ja niin tehtiin.

Tämän toimikunnan työ ja tulokset on nyt tarkastelussa...

23. tutkimuskuukausi

Tammikuu on takana, ja se oli varsin hyvä kuukausi. Tutkimuksen kannalta ainakin!

Sain nimittäin "valmiiksi" talvisodan aikaa käsittelevän luvun käsikirjoituksen. "Valmis" sen takia, että muodon ja rakenteen suhteen uskon, että vasta kokonaisen työn viimeistelyvaiheessa voin tehdä ratkaisut, joiden kautta lainausmerkit voi jättää pois. Ja odotetaan nyt toki professorin palautetta tuosta nykyisestä... ;-) Mutta mielestäni siis sellaisessa kunnossa, että voi siirtyä eteenpäin.

Se puolestaan tarkoittaa sitä, että kronologiassa siirryn välirauhan aikaan, jota ei ole mitään syytä sivuuttaa. Tulen tutkimaan mm. sitä, millä tavalla talvisodan kokemukset otettiin huomioon työvoimakysymyksen suunnittelussa suhteessa tulevaan mahdolliseen sotaan. Toinen puoli on konkreettisella tasolla itärajan linnoittamisessa, joka omalta osaltaan loi perusteita jatkosodan aikaiselle työvoiman sotilaalliselle käytölle. Puhun siis siitä, joka kesällä -44 sai nimen Suomen Salpa.

Muutenkin on hyvä meno ja meininki. Välirauhan ja jatkosodan ajan tutkiminen on minulle myös hieman helpompaa, sillä osa aineistosta on jo tuttua - eli etsimiseen ei pitäisi mennä niin paljon aikaa, kuin talvisodan aikaisen lähdeaineiston kanssa. Let's see...

"Uuksu-Aunus-rautatien rakennustyöt ovat alkaneet: Työtä kallioleikkauksella." SA-kuva

22. tutkimuskuukausi

Joulukuuhun mahtui tutkimuksellisesti kaikenlaista mielenkiintoista. Jatkoseminaarissa oli käsittelyssä paperini, joka oli käytännössä yksi osa talvisotaa käsittelevästä luvusta. Ei ehkä ollut seminaaripaperina paras mahdollinen, kun suuri määrä kysymyksiä kohdistui sellaisiin asioihin joita käsitellään jossain muussa kohdassa talvisota-lukua. Jälleen muuten totesin oman tekstin oikoluvun kamalaksi tehtäväksi. Ja se tekstin määrä vain kasvaa...

Joulukuun kohokohtana oli konferenssimatka Torinoon, josta kirjoitin jo aiemmin.

Lisäksi voisi mainita, että luin Tuomas Teporan tutkimuksen Sodan henki - kaunis ja ruma talvisota. Tästä sain muutaman ajatuksen, joita täytyy vielä hieman hioa.

Myös arkistosta tuli pölytettyä vanhoja papereita, ja muutenkin kirjoiteltua. Perushommia siis.

Hyvää alkanutta vuotta 2016!

21. tutkimuskuukausi

Marraskuu siis, joka oli ja meni.

Ehkä tutkimuksen kannalta tärkeimpänä hommana oli talvisodan aikaa käsittelevän luvun kirjoittaminen. Se on nyt MELKEIN "valmis". Lainausmerkeissä siksi, että onhan kyseessä vielä käsikirjoitus, eikä sitä nyt kovin valmiina parane pitää.

Lisäksi pitäisi lukea lisää talvisodasta ja ajasta juuri sitä ennen. Millaisen tiedon varassa maan johto teki päätöksiä? Mielessä on jokin kirja, mutten saa sitä ulos.. ehdotuksia otetaan vastaan!

Joulukuun puolivälissä suunnaksi Torino ja ELHN:n 1. konferenssi: http://www.storialavoro.it/elhn-turin

Katsotaas, jos joulukuussa saisi vähän enemmän tännekin taas tekstiä. Aika näyttää.

20. tutkimuskuukausi

Kuluneen kuukauden jännittävin asia oli varmasti tutkimusmatka Ruotsiin, Tukholman Krigsarkivetiin. Tuonne oli tarkoitus alunperin mennä jo kesällä, mutta eipä sillä nyt niin väliä ollut, että matka konkretisoitui vasta lokakuussa. Kohteena oli Krigsarkivetissa säilytettävä Rikskommissionen för ekonomisk försvarsberedskap'in arkisto.

Kyseinen organisaatio aloitti toiminnan 1928, eli vuotta aikaisemmin kuin taloudellinen puolustusneuvosto Suomessa. Vähemmän yllättäen Ruotsista otettiin mallia organisointiin! Tehtäväkenttä oli aika samankaltainen molemmilla ja senkin takia on mielenkiintoista, millaista lähdeaineistoa Ruotsista löytyi. Jos tästä nyt lyhyen sanallisen arvion sanoisi, niin "paljon". Katso vaikka Nationel ArkivDatabas ja hakusanaksi rikskommissionen för ekonomisk försvarsberedskap..

Suurin mielenkiinto kohdistui luonnollisesti siihen, kuinka kriisinaikaista työvoimakysymystä Ruotsissa oli pohdittu ratkaistavaksi. Tästä aiheesta löyty mapillinen materiaalia. Toinen, joka kiinnosti oli muiden maiden taloudellista puolustuvalmiutta koskeneet saapuneet asiakirjat. Tässä varsinkin näkyi mielestäni Suomen ja Ruotsin toimintaresurssien ero - jos Suomessa taloudellisen puolustusneuvoston ulkomaita koskeva materiaali mahtuu yhteen mappiin, niin ruotsalaisessa versiossa niitä oli huomattavasti enemmän.

Tarkempaa analyysia en näistä toki vielä ole tehnyt. Tutkimusmatkan tarkoitus oli kerätä materiaali valokuvaamalla ja sitähän kerääntyi. Menetelmänä oli kuvata kaikki asiakirjat, jotka olivat edes oletusarvoltaan mielenkiintoisia. Törmäsinpä arkistomatkalla myös suomalaisiin kollegoihin.

Muuta mainitsemisen arvoista on esim. insinööriluutnantti Janhusen johtamien linnoitusrakennusmuodostelmien arkisomateriaalin analyysivaiheen valmistuminen. Siitä sitten tekstiä seuraavaksi!

Työvelvolliset sodassa - aineistokuulutus

Työvelvolliset talvi- ja jatkosodassa, siinä on yksi erittäin merkittävä kokonaisuus väitöskirjatutkimustani. Onko sinulla, sukulaisillasi tai jollain tutulla jotain työvelvollisten mahdollisesti tuottamaa muistia, kirjeitä, päiväkirjoja, dokumentteja?

Vai peräti työvelvollisena maataan palvellutta, joka haluaisia muistella asioita? Jos on jotain tai mitään, ota yhteyttä minuun! Myös kaikki linnoittamiseen liittyvä kiinnostaa niin talvisodan, salpalinjan kuin jatkosodan osalta. Sähköpostia voi laittaa osoitteeseen otto.aura@gmail.com

"Ahkerasti miehet kärräävätkin valumuotteihin betonia, josta sitten kehittyy tukevia pesäkkeitä.
Ahijärvi 1942.08.07" SA-Kuva.

Huomasin nimitätin juuri, että Jussi Jalonen laittoi blogiinsa julkisen aineistopyynnön koskien Summan taistelua. Tämä herätti muistini siltä osin, että olin samanlaista ajatusta pyöritellyt joskus nukkumaanmenoaikaan ja unohtanut sen sitten toteuttaa. Nytpä minäkin sen sain aikaiseksi, kiitos Jussi!

Tutkimukseni pääkohteena on miten työvoimaa käytettiin sotilaallisiin tarkoituksiin Suomessa toisen maailmansodan aikana. Kaiken kaikkiaan yksi merkittävä osa tästä oli linnoitustyöt, joihin käskettiin arviolta jopa 100 000 suomalaista työvelvollista. Edelleen hämmästyttää ja kummastuttaa, miksei asia ole pahemmin tutkijoita kiinnostanut. No, minua kiinnostaa!

Saa jakaa!

19. tutkimuskuukausi

Jostain syystä tuon otsikon kirjoittaminen aiheutti pienen shokin. Aika tuntuu kuluvan kovin nopeasti! Mutta eikös se niin mennyt, että näin käy kun on hauskaa?

Syyskuun tutkimushommat jakaantuu selvästi kolmeen kategoriaan. Kuukauden ensimmäinen kolmannes oli valtaosin arkistotyötä talvisodan aikaisten rakennuskomppanioiden ja vastaavien kanssa. Aihepiiristä innoistuin myös kirjoittamaan, kun työvelvollisten ikäjakauma rupesi mietityttämään. Tässä on yksi seikka, jota pitäisi tutkia vielä lisää!

Toinen asia puolestaan on ollut konferenssipaperin kirjoittaminen ensimmäiseen European Labour History Networkin konferenssiin, joka järjestetään Torinossa joulukuun puolivälissä. Abstractini perusteella sain kutsun osallistua sessioon, jonka otsikkona on Military labour between XV and XX Century. Otsikokseni muodostui From preparation to practice - Military labour in Finland 1920-1944. Tästä aiheesta varmasti vielä lisää!

Kolmas teema syyskuulle on ollut yhteiskuntahistorian praktikumin vetäminen yhiksen fukseille. Samassa hommassa oli myös viime syksynä, eikä kaduta. Todella teräviä nuo tämän päivän yhis-fuksit! Työn tekeminen on hauskaa, kun osallistujat todella osallistuvat ja muodostavat perusteltuja argumentteja. Jatkuu vielä lokakuun puoliväliin.

Lokakuulle en ole vielä keksinyt mitään "ylimääräistä", arkistomuistiinpanoja on tehtävänä ja spesiaalina tutkimusmatka Tukholmaan Krigsarkivetiin. Ai niin, aloitin myös valtsikan yliopistopedagogiikka 1 -kurssin suorittamisen. Mielenkiinnolla odotan, mitä tulen oppimaan!

18. tutkimuskuukausi

Elokuu olikin oikein hyvä kuukausi tutkimuksen kannalta. Edistyi niin arkistotyön kuin kirjoittamisen kannalta.

Lisäksi abstraktini sai hyväksynnän Torinoon konferenssiin 1st Conference of the European Labour History Network (ELHN)  - pitäis varmaan matkat hommata!

Kirjoittamisen puolelta sain vahvennettua sotienvälisen ajan kehitystä. Tässä olisi kyllä vielä tilaa mielenkiintoiselle transnationaaliselle sohaisulle, sillä talouden ja teollisuuden mobilisointi ymmärrettiin lähes kaikkialla kehittämisen  arvoiseksi sotavalmiuden osaksi. Ensimmäisen maailmansodan kokemukset olivat tässä taustalla. Mielestäni on edelleen jännittävää, kuinka Suomi otti oppia muiden maiden ensimmäisen maailmansodan kokemuksista.

Arkistossa puolestaan edistyi talvisodan aikainen materiaalinhankinta. Vähän on vielä sekavaa, mutta eiköhän se siitä. Yritän tarkastella talvisodan aikaa mikrotasolta insinööriluutnantti Janhusen kautta. Katsotaan, katsotaan!

"Esteiden tekoa Tuikkanen-Höyhenjärvi.
1940.02.17" SA-Kuva.

Syyskuu tuo tullessaan myös uusien yhteiskuntahistorian fuksien opastamista praktikumin muodossa. Viime syksynä oli antoisa kokemus ja sitä odotan myös tältä!

Pitää myös aloittaa konferenssipaperin kirjoittaminen, sillä se pitäisi palauttaa lokakuun alussa. Ajatuksen tasolla runko on jo selvä, mutta pitäisihän se vielä kirjoittaa!

17. tutkimuskuukausi

Heinäkuun kutsuminen tutkimuskuukaudeksi on kyllä lievää liioittelua. Se nimittäin meni valtaosin lapsenvahtihommissa, sillä lapset olivat vielä heinäkuun kesälomalla päiväkodista ja vaimoni loma puolestaan loppui jo juhannukseen. Kutsutaanko sitä nyt sitten kesälomaksi vai miksi...

No jotain kuitenkin sain tutkimuksenkin kannalta tehtyä, nimittäin sellaista jota on helppo tehdä kaikkialla. Luin tutkimuskirjallisuutta!

Kaksi ansaitsee erityisesti maininnan.

Koistinen, Paul A.C.: Planning war, pursuing peace. The political economy of American warfare, 1920-1939. Series: Modern War Studies. University Press of Kansas, Kansas 1998.

Idea tulee selville otsikosta. Erittäin hyödyllinen ja mielenkiintoinen tutkimus. Valitettavasti työvoiman suunnittelua ei analysoitu, mutta sentään mainittiin. Hauskaa sinänsä, mikäli hauska nyt jälleen on oikea termi, oli huomata, että monet sotaan varautumisen ongelmat olivat hyvin samanlaisia niin USA:ssa kuin Suomessa. Tietysti kokoluokka oli aivan erilainen.

Månsson, Olle: Industriell beredskap. Om ekonomisk försvarsplanering inför andra världskriget. LiberFörlag, Stockholm 1976.

Puolestaan käsiteltiin nimensä mukaisesti Ruotsia ja erityisesti teollisuuden sotavalmiutta. Työvoimasta mainittiin tasan se, että tutkimuksen keskiössä olleen Rikskommission för ekonomisk försvarsberedskap'in aloitteesta omanlaisensa versio työvelvollisuudesta. Månsson kirjoitti:

”Kommissionen förberedde arbetskraftsresurserna fördelning och utnyttjande. Ett resultat av dess verksamhet var förslaget till allmän tjänsteplikt, dvs en tvångarbetslag som gav staten rätt att disponera över arbetsföra medborgare mellan 15 och 70 år.”

Tuosta Ruotsin allmän tjänstepliktistä pitää saada lisää selkoa, jos joku törmää jossain mainintoihin, saa kertoa!

Nyt elokuulta odotan paluuta arkeen ja siihen, että pääsee myös kirjoittamaan. Kesän aikana olen kokenut turhautumisen hetkiä siitä syystä, että on tuntunut ettei mitään saa aikaan. Tajuttuani turhautumiseni, ärsyynnyin siitä - sillä koko ajanhan sain aikaiseksi lukemalla tutkimuskirjallisuutta!

Ai niin, päätin myös lukaista yhden sotakirjan, nimittäin Esa Anttalan kirjan Aavepartio. Mistähän se edes oli hyllyyni joutunut? Omistuskirjoitus vuodelta 1971 kertoo, että kyseinen kirja kuuluu oikeasti isälleni. Kaukopartioista kertonut kirja ei ollut mikään perinteinen sankaritarina.

15. tutkimuskuukausi

Toukokuu meni pääosin ankaran kirjoittamisen parissa. Jopa niin ankaran, ettei jaksanut tänne enää mitään kirjoittaa!

Kuukauden viimeisen kolmanneksen aikana palasin vanhoihin juttuihin, eli taloudelliseen puolustusvalmiuteen ja sen kehittämiseen ennen toista maailmansotaa. Löysin uutta lukemista, joista osa on aivan merkittäviä. Jännää miten ei aikaisemmat haut ole tuottaneet näitä tuloksia!

Esimerkiksi Kansallisarkistosta löytyy Kaarlo Castrénin kokoelma ja sieltä yksi mapillinen vuoden 1924 sotatalouskomiteaan liittyviä papereita. Kyseisen komitean pj oli juuri Castrén. Miksi se ei jäänyt hakujeni verkkoihin syksyllä? Mutta kuten sanotaan, parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

14. tutkimuskuukausi

Huhtikuun teemana oli kirjoittaminen, kirjoittaminen ja kirjoittaminen. Tai no, taisin kyllä lukeakin jotain, mutta arkistossa en pölyttynyt.

Kuluneeseen neljänteentoista tutkimuskuukauteen mahtui kaksi erilaista työvaihetta, jotka olivat: vähemmän hyvä ja hyvä. Yksi viikko meni todella heikolla tekstintuotolla, varsinkin kun kirjoittaminen oli tavoitteena. Syy oli tulkintani mukaan se, että pään sisällä työ ei ollut aivan valmis, vaan jotain lankoja piti saada vielä kiinni. Toinen ongelma, jonka ymmärsin, oli se, että lähdin liian isosti liikkeelle. Yritin heti saada kokonaisuutta haltuun, kun olisi pitänyt vain kiltisti ottaa käsittelyyn vain kansanhuoltoministeriön työvoimatoimisto. No, niin sitten tein, ja edistyin erittäin hyvin.

Mutta oli siinä kirjoittamisen tuskassa jotain positiivista. Päätin nimittäin lukea kaunokirjallisuutta ja valinta osui Jaroslal Hasekiin ja Kunnon sotamies Sveijkiin. Aivan huikea! Se on aina hauskaa, kun junassa työmatkalla yhtäkkiä rupeaa hirnumaan kirjalle. Saa kanssamatkustajat sitten mietä, että miksi! Klassikko, ehdottomasti. Lopussa tuntui pahasti siltä, että kirja jäi kesken. Ja niinhän se jäikin, kun kirjailija kuoli kesken kaiken. Todella harmi!

Tutkimuksellisesti tämä nyt alkanut kuukausi jatkaa samaa linjaa kuin edellinen. Toivottavasti ilman suurempia jumituksia. Kansanhuoltoministeriön työvoimatoimiston talvisodan aikainen toiminta on ns. paketissa ja nyt tarkastelussa on Päämajan työvoimatoimisto. Ajallinen rajaus pitäisi vielä päättää. Vähän tuntuu siltä, että se tässä talvisotaa käsittelevässä luvussa alkaa syyskuun lopulta 39, jolloin kansanhuoltoministeriö perustettiin ja päättyy huhtikuun loppuun 40, jolloin suoritettiin demobilisaatio. Katsotaan kuinka käy!

13. tutkimuskuukausi

Maaliskuu oli ensimmäinen kuukausi Kulttuurirahaston myöntämästä toisen vuoden apurahasta. Aika kulkee ja homma etenee.

Maaliskuun ytimessä oli Päämajan työvoimatoimiston arkisto ja sen jälkeen armoton arpominen; mistä aloittaisin kirjoittamaan ja miten siitä kirjoittaisin!

Päädyin siihen, että lähden liikkeelle kansanhuoltoministeriöstä työvelvollisuuslain toimeenpanijana. Materiaali on mukavasti ja joukossa on myös pari huomiota herättävää settiä.

Tällä kertaa tällainen lyhyt "raportti", jossain vaiheessa taas enemmän ja tarkempia!