torstai 13. lokakuuta 2016

Mistä sotatalouden mallia vuonna 1925?

Vuonna 1924 asetettiin Kaarlo Castrénin johdolla sotatalouskomitea selvittämään sitä, miten sotatalous tulisi Suomessa järjestää.

Olen kyseisen komitean osalta tutkinut erityisesti sen tuottamaa kuudetta mietintöä "Työmarkkinoista sodan aikana". Tämä 29 sivuinen salainen mietintö valmistui toukokuussa 1925. Maailmansodasta ei vielä ollut pitkääkään aikaa ja sen sodan kokemuksista lähdettiin liikkeelle käytännössä jokaisessa asiassa - siis tässä mietinnössä.

Suomella oli joitain omia kokemuksia, joista saattoi olla iloa. Suuriruhtinaskunta oli saanut osansa sotaa tukevan teollisuuden tilauksista ja myös omia kokemuksia elintarvikepulasta. Varsinaiset sotatoimet rajoittuivat sisällissotaan. Mutta kokemuksista lähdettiin liikkeelle. Ja jos ei ollut omia kokemuksia, pyrittiin ottamaan oppia toisten kokemuksista. Tässä työmarkkinamietinnössä oli viisi valtiota, joihin Castrénin komitea kiinnitti huomionsa: Saksa, Englanti, Ranska, Italia ja Ruotsi.

Tämä on mielestäni varsin kiinnostava yhdistelmä, jossa on mukana voittajat ja häviäjät sekä sodassa sivussa pysynyt läntinen naapuri. Mietinnön tekstin sävy on melko neutraali, eikä siinä suoraan eritellä eri ratkaisujen paremmuutta. Pikemmin asioita perustellaan sillä, että jokaisessa em. maassa tehtiin samankaltaisia ratkaisuja, esimerkiksi sotateollisuuden työvoiman paikallaan pysyttämiseksi tai jonkinlaisen työvelvollisuuden tai vastaavaan aikaasaamiseksi.

No, tämä vuosien 1924-1925 sotatalousasioista!


maanantai 3. lokakuuta 2016

30. tutkimuskuukausi

Syyskuussa oli kaksi johtavaa teemaa tutkimuksen saralla.

1. Arkistyötä. 

Kotijoukkojen esikunnan työvoimatoimiston/-osaston papereiden pöllyttämisen sain valmiiksi. Tai valmiiksi ainakin siihen asti, kunnes huomaan että jotain täytyy tarkastella lisää.

Paljon, paljon matskua jatkosodan aikaisesta työvelvollisuuden toimeenpanosta. Aivan kuten pitikin olla!

Kasasin myös kuukausittaisen tilaston suojeluskuntapiirien eteenpäin lähettäneistä työvelvollisista. Summa oli aika lähellä aikaisempaa arviotani, vajaa 75 000. Valtava määrä työvelvollisia!

2. Apurahahakemusta.

Kyllä vaan, kun kolme vuotta lähestyy täyttymistään Kulttuurirahaston rahoittamana, niin rahoitusta täytyy hakea vielä neljännelle vuodelle.