Viime aikoina olen lukenut niin paljon, etten ole jaksanut oikein kirjoittaa. Tällä kertaa näppäimistön ääreen minut kuitenkin inspiroi Terho Ahosen viimeisin postaus blogissa Salpalinjan salat. Salpalinja ja betoni - minulle läheinen aihe joissakin määrin!
Kuten täällä olen monta kertaa kirjoittanut, isoisäni palkattiin välirauhan aikana linnoitustoimiston suunnitteluosaston tarkastustoimistoon. Tehtävänä oli betonitöiden tarkastaminen. Aihetta tutkiskelin graduani varten ja siihen myös näistä kirjoitin. Betonitöiden osalta tehtiin välirauhan aikana suuri työ myös betonin standardisoinnin osalta. Oli saavutettava tasalaatuisuus, jotta voitiin tietää kestävyys. Tämän vuoksi suoritettiin järjestelmällistä kehitystyötä ja sen tuloksena tarkat ohjeet työryhmille.
Aikoinaan tehty työ oli aikamoinen, siis hurja. Kannattaa lukea tuo aiemman linkin takaa löytyvä postaus ja pitää mielessä miten työt tehtiin tuohon aikaan. Tämä on näitä juttuja, joita minä mietin tutkiessani toisen maailmansodan aikaista työvoimaa ja sen käyttöä. Mies ja lapio, ja niin pois päin.
Tuli myös mieleeni rakennusurakoitsijoita pohdiskeleva tekstini aiemmilta ajoilta.
maanantai 29. heinäkuuta 2013
perjantai 12. heinäkuuta 2013
Johtolankoja etsimässä, heinäkuu 2013
Johtolankojen etsiminen on yksi jännittävä historiantutkimuksen vaihe. Ja sitä minä olen viime aikoina harrastanut: niin arkistoissa kuin kirjastoissa. Ja kuten tässä on jo aiemmin tullut muutaman kerran mainittua, on suurennuslasini alla työvelvollisuuslainsäädäntö ja sen säätämisprosessit.
Katseltuani valtiopäivien asia- ja pöytäkirjoja sain muistuman viime kesältä. Silloin olin korkeakouluharjoittelijana Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian laitoksella ja järjestin edesmenneen eversti Vilho Tervasmäen arkiston, joka oli kyseiseen paikkaan luovutettu. Tervasmäki nimittäin oli väitellyt valtsikasta tohtoriksi ja hänen väitöskirjansa aihe tuli mieleeni. Se käsitteli eduskuntaa ja maanpuolustusta 1917-1939. Tätä käsitteleviä papereita kulki käsieni läpi vaikka kuinka monta!
Tästä intoutuneena suoritin haun Helkasta ja lainasin kyseisen väittärin vuodelta 1964. Tervasmäki, Vilho: Eduskuntaryhmät ja maanpuolustus valtiopäivillä 1917-1939. Nyt kirja on jo luettu ja palautettu. Muutamia mielenkiintoisia muistiinpanoja sain ylös.
Yksi mielenkiintoinen pointti käsitteli totaalista maanpuolustusta, josta seuraava lainaus sivulta 3.
"Sotatilalakia ja siihen liittyviä lakeja lukuun ottamatta ensimmäiset totaalista maanpuolustusta koskevat lait – väestönsuojelulaki ja työvelvollisuuslaki – tulivat esille vasta vuonna 1939.”
Tervasmäki laskee työvelvollisuuslain taloudellisen lainsäädännön piiriin, miksipä ei! Mielenkiintoinen lähtökohta, josta voisi lähteä liikkeelle.
Se, että työvelvollisuuslaki sai maininnan jo sivulla kolme, nosti odotukseni tämän lain käsittelyn kohdalta aika korkealle! Pettymys seurasikin sitten sivulla 93:
”Lakia puolustusvalmiuden tehostamisesta sodanvaaran uhatessa ja työvelvollisuuslakia ei käsitellä, koska ilmeinen sodanvaara joudutti niiden läpimenoa ja lievensi erimielisyyksiä.”
No, kuitenkin Tervasmäen väitöskirja oli syytä lukea. Sen myötä sain paljon kontekstualisoivaa tietoa maanpuolustuksen lainsäädännöstä ja eduskunnasta, josta on todennäköisesti hyötyä tulevaisuudessa. Mutta aiemmin mainitsemani komiteamietintö, tai siihen liittyvät paperit, on edelleen löytämättä. Seuraavaksi Kansallisarkisto ja A. K. Cajanderin arkiston papereita, jos vaikka löytyisi sieltä?
Katseltuani valtiopäivien asia- ja pöytäkirjoja sain muistuman viime kesältä. Silloin olin korkeakouluharjoittelijana Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian laitoksella ja järjestin edesmenneen eversti Vilho Tervasmäen arkiston, joka oli kyseiseen paikkaan luovutettu. Tervasmäki nimittäin oli väitellyt valtsikasta tohtoriksi ja hänen väitöskirjansa aihe tuli mieleeni. Se käsitteli eduskuntaa ja maanpuolustusta 1917-1939. Tätä käsitteleviä papereita kulki käsieni läpi vaikka kuinka monta!
Tästä intoutuneena suoritin haun Helkasta ja lainasin kyseisen väittärin vuodelta 1964. Tervasmäki, Vilho: Eduskuntaryhmät ja maanpuolustus valtiopäivillä 1917-1939. Nyt kirja on jo luettu ja palautettu. Muutamia mielenkiintoisia muistiinpanoja sain ylös.
Yksi mielenkiintoinen pointti käsitteli totaalista maanpuolustusta, josta seuraava lainaus sivulta 3.
"Sotatilalakia ja siihen liittyviä lakeja lukuun ottamatta ensimmäiset totaalista maanpuolustusta koskevat lait – väestönsuojelulaki ja työvelvollisuuslaki – tulivat esille vasta vuonna 1939.”
Tervasmäki laskee työvelvollisuuslain taloudellisen lainsäädännön piiriin, miksipä ei! Mielenkiintoinen lähtökohta, josta voisi lähteä liikkeelle.
Se, että työvelvollisuuslaki sai maininnan jo sivulla kolme, nosti odotukseni tämän lain käsittelyn kohdalta aika korkealle! Pettymys seurasikin sitten sivulla 93:
”Lakia puolustusvalmiuden tehostamisesta sodanvaaran uhatessa ja työvelvollisuuslakia ei käsitellä, koska ilmeinen sodanvaara joudutti niiden läpimenoa ja lievensi erimielisyyksiä.”
No, kuitenkin Tervasmäen väitöskirja oli syytä lukea. Sen myötä sain paljon kontekstualisoivaa tietoa maanpuolustuksen lainsäädännöstä ja eduskunnasta, josta on todennäköisesti hyötyä tulevaisuudessa. Mutta aiemmin mainitsemani komiteamietintö, tai siihen liittyvät paperit, on edelleen löytämättä. Seuraavaksi Kansallisarkisto ja A. K. Cajanderin arkiston papereita, jos vaikka löytyisi sieltä?
torstai 4. heinäkuuta 2013
Puuttuva komiteamietintö ja muita huomioita työvelvollisuuslain säätämisestä
6.10.1938 valtioneuvosto asetti komitean käsittelemään ehdotukset laiksi muutoksista sotatilalakiin, laiksi työvelvollisuudesta, laiksi
sotatilalain säännösten soveltamisesta sodanuhka-aikana sekä laiksi
nestemäisten poltto- ja voiteluaineiden pakollisesta varastoimisesta. (Lähde)
Tämä selvisi valtioneuvoston pöytäkirjoista, jotka puolestaan on hienosti digitaalisessa muodossa. Katso vaikka lähdelinkki yläpuolelta.
Minua tuossa kiinnostaa arvatenkin laki työvelvollisuudesta ja erityisesti, että millainen komiteamietintö aiheesta on tehty. Komitea siis asetettiin 6.10.-38 ja ensimmäinen ehdotus eduskunnalle laiksi työvelvollisuudesta sodan aikana annettiin 27.1.-39.
Suuntasin katseeni Eduskunnan kirjastoon, tavoitteena tarkastaa valtiopäivien pöytä- ja asiakirjat aiheeseen liittyen ja erityisesti mainitun komiteamietinnön tutkailu. Eduskunnan kirjastoon päästyäni kysyin neuvoa tietopalvelusta ja sain niteen, jossa oli listattu kaikki komiteamietinnöt. Ja katso! Ei ollut kyseisen komitean mietintöä. Tulkintani: salaisia asioita? Olen kyllä melko varma, että kyseiset paperit löytyvät arkistosta.
Valtiopäivien materiaalit sen sijaan löytyi hienosti. Nyt on aineistoa tutkia miten eduskunnassa säädettiin laki yleisestä työvelvollisuudesta sodan aikana 1939 ja miten siitä keskusteltiin. Ja keskustelua oli paljon. Tarkempi analyysi on toki vielä tekemättä, mutta alkuvilkaisu antaa odotuksen mielenkiintoisesta setistä.
Vuonna 1942 säädettiin uusi laki nimeltään työvelvollisuuslaki. Tästä laista puolestaan ei suurta keskustelua eduskunnassa syntynyt. Mielenkiintoista sekin!
Tämä selvisi valtioneuvoston pöytäkirjoista, jotka puolestaan on hienosti digitaalisessa muodossa. Katso vaikka lähdelinkki yläpuolelta.
Minua tuossa kiinnostaa arvatenkin laki työvelvollisuudesta ja erityisesti, että millainen komiteamietintö aiheesta on tehty. Komitea siis asetettiin 6.10.-38 ja ensimmäinen ehdotus eduskunnalle laiksi työvelvollisuudesta sodan aikana annettiin 27.1.-39.
Suuntasin katseeni Eduskunnan kirjastoon, tavoitteena tarkastaa valtiopäivien pöytä- ja asiakirjat aiheeseen liittyen ja erityisesti mainitun komiteamietinnön tutkailu. Eduskunnan kirjastoon päästyäni kysyin neuvoa tietopalvelusta ja sain niteen, jossa oli listattu kaikki komiteamietinnöt. Ja katso! Ei ollut kyseisen komitean mietintöä. Tulkintani: salaisia asioita? Olen kyllä melko varma, että kyseiset paperit löytyvät arkistosta.
Valtiopäivien materiaalit sen sijaan löytyi hienosti. Nyt on aineistoa tutkia miten eduskunnassa säädettiin laki yleisestä työvelvollisuudesta sodan aikana 1939 ja miten siitä keskusteltiin. Ja keskustelua oli paljon. Tarkempi analyysi on toki vielä tekemättä, mutta alkuvilkaisu antaa odotuksen mielenkiintoisesta setistä.
Vuonna 1942 säädettiin uusi laki nimeltään työvelvollisuuslaki. Tästä laista puolestaan ei suurta keskustelua eduskunnassa syntynyt. Mielenkiintoista sekin!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)