perjantai 31. lokakuuta 2014

Pioneerien hyökkäyshenkeä?

"Rakenteilla olevaa Syvärin siltaa. Voznesenja 18.3.1942." SA-kuva.

 Luin juuri vuonna 1931 kirjoitetun Pioneerin käsikirjan. Kyseessä oli opaskirja, joka oli tarkoitus jakaa kaikille pioneerikoulutukseen käsketyille varusmiehille.

Mielenkiintoista tässä on mm. jonkinasteinen hyökkäyksellisyys. On "pakko" laittaa tähän vähän pidempi lainaus suoraan kyseisestä kirjasta. Antaa hieman kuvaa siitä, mitä tarkoitan ja samalla saatte nähdä millaiseen lennokkaaseen tyyliin pioneerivarusmiehiä tahdottiin kouluttaa!

Tietöiden merkityksestä puhuttaessa seuraavasti:

”Tietöitä tulee tulevaisuuden sodassa pioneereille varmasti hyvin paljon. Ensinnäkin on meillä Suomessa rajaseuduilla samaten kuin rajojemme ulkopuolellakin tieverkko yleensä vähäinen.”

Entäs tämä:

”Jos jalkaväki, edetessään vihollista vastaan, kohtaa niin voimakasta vastarintaa, että se ei ryömienkään pääse eteenpäin, pysähtyy se. Kaikki hyökkääjät ovat tällöin maassa pitkänään, ja jos vähänkin yrittää nostaa päätä turpeesta, vingahtaa vihollisen kuula arveluttavan läheltä.

Tällöin saa komppania tavallisesti käskyn kaivautua maahan. Mutta tämä ei tapahdu siten, että me huutaisimme viholliselle, ettei se nyt ystävällisesti ampuisi meitä, koska me ryhdymme kaivautumaan maahan, ja kun vihollinen olisi myöntynyt pyyntöömme, me laittaisimme kiväärit yhteen, panisimme tupakaksi ja aloittaisimme ampumahautojen kaivamisen kuten rauhan päivinä ojatyöt!

Ei. Näin yksinkertaisesti työ ei käy, vaan siinä on monta mutkaa matkassa.”



"Suomalaiset pioneerit korjaavat huonoa tietä ryssän puolella.
Vasonvaara 1941.07.01" SA-kuva.


maanantai 27. lokakuuta 2014

... vai matka sittenkin?

Olen tässä seurannut jännityksellä vuonna 1926 asetetun sotatalouskomitean pöytäkirjoja. Pääsikö puheenjohtaja Wuolle matkaan? Esityksessä oli tiedonkeruu Tukholmaan ja Berliiniin, mutta aloite hylättiin.


Mutta katsokaapa tätä! 11.10.1926 pidetyssä kokouksessa

”Professori Wuolle kertoi äsken tekemältään matkalta saamistaan tiedoista, jotka koskevat komitean toimintaa."


 Listalla ovat Sveitsi, Saksa ja Ruotsi!


Annetaan jälleen pöytäkirjan kertoa. (en siis jaksa itse kirjoittaa...)

”Sveitsissä ei ole toistaiseksi mitään tehty sotavalmiuden hyväksi. Viljamonopoli on vielä olemassa.

Saksassa ei ainakaan virallinen ja sotilaallinen Saksa tiedä mitään tehdyksi sotavalmiuden hyväksi. Siviilihenkilöiltä sai tietää, ettei tiettävästi ole voitu mitään tehdä. Kuitenkin on myöhemmin luvattu antaa pieni promemoria, joka koskisi yksinomaan teollisuuden valmiutta.

Ruotsissa sanoi p.j. tavanneensa kenraali Hultcranzin y.m. sotilashenkilöitä, jotka johtavat Ruotsin sotavalmiustöitä, ja olivat he luvanneet, että jos täältä tulee virallisesti henkilöitä asioita tiedustelemaan, kenties voitaisiin antaa tietoja. Teollisuuden suhteen on tärkeintä, että Kommerskollegion pääjohtaja Fryxell sanoi olevansa valmis epävirallisesti hankkimaan ja antamaan tietoja siitä, mistä ja miten heiltä voisi saada sitä, mitä meiltä puuttuu.”


Aikamoista meininkiä!

torstai 23. lokakuuta 2014

Ei matkasta tullut mitään...

Edellisessä postauksessa kirjoitin sotatalouskomitean puheenjohtajan esityksestä. Tahtona oli suorittaa tutkimusmatka ainakin Tukholmaan ja vielä mahdollisesti Berliiniinkin asti.

Sinänsä molemmat kohteet ovat kovin ymmärrettäviä. Ruotsi oli lähellä ja Saksan suuntaan Suomella oli perinteisesti pitkät perinteet. Mutta silti Berliini! Tahtoisin tällä huudahduksella viitata Versailles'n rauhansopimukseen.

8.6.1926 pidettiin seuraava sotatalouskomitean kokous. Pöytäkirjan mukaan:



Puheenjohtaja ilmoitti, ettei edellisessä kokouksessa mainitusta matkasta Tukholmaan komitean asioissa tullut mitään, koska tänne oli Tukholmasta saapunut majuri Söderbom, ollakseen asiantuntijana täällä intendentuuria järjesteltäessä, ja hän myöskin on asiantuntijana useissa komitean käsiteltäväksi tulevissa asioissa, joten hänen apuaan mahdollisesti voidaan käyttää täällä. Saattaa kuitenkin vielä myöhemmin kysymykseen tulla tällainen matka.

Konkreettista pohjoismaista yhteistyötä siis oli ilmassa, kun ruotsalainen majuri saapui asiantuntijaksi. 

Olisi muuten sinänsä mielenkiintoista tietää, noudattiko Wuolle komitean esitystä Berliinin mukaan ottamisesta matkasuunnitelmaan. Ja jos otti, miten siihen reagoitiin.

keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Ruotsiin ja Saksaan?

Olen tässä viime aikoina tutkinut muun muassa vuonna 1926 asetettua sotatalouskomiteaa, jonka puheenjohtajan toimi Bernhard Wuolle.

Kokousten pöytäkirjat ovat itsessään aika suppeita, mutta joitain mielenkiintoisia seikkoja niistäkin löytää. Tässä seuraavaksi lainaus kokouksesta, joka pidettiin 5.5.1926 Teknillisen Korkeakoulun tiloissa. Läsnä olivat puheenjohtaja professori B. Wuolle ja jäsenet fil.tri K.T. Jutila, "agronoomi" S. Mattson, toimittaja O. Puro, everstiluutnantti Kurt Wallenius ja ylijohtaja V.M.J. Viljanen.



Puheenjohtaja ilmoitti ehdottaneensa puolustusministerille, että puheenjohtajalle annettaisiin tilaisuus tehdä matka Tukholmaan, voidakseen siellä käsin tutkia mihin käytännöllisiin tuloksiin Ruotsin sotatalouskomitean aikaisemmat työt olivat siellä johtaneet, siinä mielessä, että täten nopeammin saataisi käytännöllinen pohja komitean tulevalle työlle. Komitea kannatti ehdotusta yksimielisesti esittäen että matkaa kentiesi olisi jatkettava myös Berliiniin samassa tarkoituksessa.

Mielenkiintoista, mutta ei ehkä yllättävää! Vai mitä tuumisitte?

keskiviikko 1. lokakuuta 2014

7. tutkimuskuukausi

Jälleen yksi kuukausi on takana päin. Onnekseni voin todeta kuitenkin sen, että työni edistyy. Nyt on vaiheessa perusteellinen tarkastelu siitä, miten työvoiman käytön kriisiajan suunnittelu eteni Suomessa maailmansotien välisenä aikana.

Tässä tarkasteluun tulevat mm. sotatalouskomiteat 1924 ja 1926 sekä suuremmissa määrin taloudellinen puolustusneuvosto, joka asetettiin 1929.

Suunnitelmia työvelvollisuudesta löytyy jo näistä sotatalouskomiteoista ja myös taloudellisen puolustusneuvoston muistioista. Eli jollain tasolla suunnitelmia tehtiin tähän liittyen jo huomattavasti ennen lain säätämisen "virallista" aloittamista Puhakan komiteassa lokakuussa 1938.

Tutkimuksen lisäksi kävin syyskuun alkupuolella Miehikkälän Salpalinja-museolla pitämässä luennon, joka noteerattiin jopa paikallislehdessä!