perjantai 30. tammikuuta 2015

11. tutkimuskuukausi

Aika kulkee ja nyt päätin näppäillä tammikuun raportin tänne. Tammikuu oli siis otsikon mukaisesti yhdestoista kuukausi rahoitettua tutkimusta, nice!

Valitettavasti päällimmäisenä mieleen tästä kuukaudesta tällä kirjottamishetkellä tulee influenssa. Huh, en suosittele. Tänään perjantaina sentään olen jo sellaisessa kunnossa, että pystyy istumaan tietokoneella ja jopa avata tiedostoja tahi kirjoja. Tiistai ja keskiviikko meni aivan pihalla ollessa ja torstaikin puoliksi.

Ennen tätä episodia kuitenkin sain jonkin verran aikaan arkistomateriaalin parissa ja löysin varsin mielenkiintoisia asioita kansanhuoltoministeriöstä työvelvollisuuslain toimeenpanijana. Kunhan nyt ei enää mikään pöpö iske, niin kohtapuoliin on kansanhuoltoministeriö ns. hallussa ja analysoitu. Sitten voikin siirtyä talvisodan aikaiseen linnoittamiseen ja tuijotella niitä arkistossa.

Ajatus on, että ottaisin jonkin linnoitusrakennusmuodostelman case-tyyliin ja tarkastelisin työvoimaa siten. Kaksi muuta organisaatiotasoa, joita pitää tutkia löytyykin päämajasta: työvoimatoimisto ja rakennustoimisto (vai mikähän sen nimi nyt tarkalleen oli).

Näillä mennään!

maanantai 26. tammikuuta 2015

"iskujoukko, vähän Saksan tyyliin"

Jälleen kerran arkistosta löytyi erittäin mielenkiintoinen dokumentti. Tällä kertaa kyseessä oli selostus kansanhuoltopiirien toimistonjohtajain neuvottelukokouksesta, joka pidettiin Helsingissä 17.-18.4.1940.

Osallistujia olivat kansanhuoltoministeriön virkamiesten ja kutsuttujen alustajien lisäksi

"tri Nils Westermack (Uudenmaanl.), agr. Einari Karvetti (Turun ja Porin l.), fil.maist. Tauno Aarnio (Hämeen l.), agr. Joh. Virolainen (Viipurin l.), agr. Veikko Leivo (Mikkelin l.), maanviljelysneuvos Tatu Nissinen (Kuopion l.), agr. Paavo Pohjola (Seinäjoen l.), agr. Eero Syrjänen (Oulun l.) ja agr. I. Lampio (Lapin l.)."

Keskusteluja käytiin kuudessa istunnossa ja puhetta johti myös kansanhuoltoministerinä toiminut Tanner.

Näistä keskusteluista muutama kiehtoi muuten vaan ja osa tutkimukseni kannalta, sillä niissä sivuttiin työvoimaa. Kansanhuoltoministeriön työvoimatoimiston päällikkö agronomi Kaltio piti myös oman esitelmän tulevan maatalouskamppailun järjestelyistä. Sisältö valitettavasti jäi pimentoon:


"Koska siinä esiintyi enimmäkseen tietoa, jotka on salaisiksi leimattava, ei tässä niitä selosteta."

Mutta tuo otsikon lainaus se vasta silmään pistikin! Neuvottelukokouksen loppukeskustelussa puhetta johti agronomi Kaltio. Kaupunkiväestöä pitäisi käyttää maataloudessa, mutta siinä oli ongelmansa.

"... jos voitaisiin antaa yhtä perusteellinen valmennus kuin Saksassa, jossa se kestää vuoden, olisi asia kokonaan toinen: olisi ehkä luotava joku organisatio, iskujoukko, vähän Saksan tyyliin. Aivan vapaaehtoisena yrityksenä se ei mene."

Saksassa oli siis pakollinen arbeitsdienst, työpalvelu, jonka organisaationa oli RAD, Reichsarbeitsdienst. Siitäkin olen joskus jotain tänne kirjoittanut.

maanantai 19. tammikuuta 2015

"Talousrintamamme kestää", tammikuu 1940

Kansanhuoltoministeri Rainer von Fieandt piti tammikuun 5. päivänä radioesitelmän otsikolla "Talousrintama kestää". Kyseessä oli siis laajalle kuulijakunnalle suunnattu ja sen mukaisesti kirjoitettu puhe. Yksi tärkeä aspekti oli "rintaman takaisen väestön" merkityksen korostaminen, että kyllä merkitystä oli heilläkin jotka eivät ase kädessä maata puolustanut! Ja niinhän se totta kai olikin. 

Puheessa muodostetaan kansankunnasta ja talouselämästä suorastaan funktionaalinen kokonaisuus ja oli tärkeää, että jokainen oli oikealla paikallaan oikeissa tehtävissä. Tällaista mentaliteettia toi esille myös Pauli Kettunen jossakin sotien aikaa käsitelleessä tekstissään.

Otetaan tähän vähän laajempi lainaus kyseistä puheesta:



Nykyaikainen talouselämä on kuin jättiläismäinen, monimutkainen komeista, jonka osina tavalla tai toisella ovat kaikki kansakunnan jäsenet. Kun jokainen talouselämän koneiston osa täyttää tehtävänsä oikein, täsmällisesti ja tunnollisesti, saavutetaan työssä suorastaan suurenmoisia tuloksia, mutta laiminlyönnit, huolimattomuus, epätaloudellisuus ja taitamattomuus tehtävien suorittamisessa, vaikkakin ne yksityistapauksina saattavat tuntua mitättömiltä, voivat jatkuvasti toistuvina ja laajalti esiintyvinä aiheuttaa sellaisia häiriöitä poikkeuksellisten olojen rasittamaan talouselämän kulkuun, että työn tulokset jäävät toivottua vähäisemmiksi, vieläpä voi tuotantotoiminta joillakin aloilla kokonaan epäonnistuakin.

Millä tavoin voi nyt kukin yksityinen kansalainen osallistua taloudellisen rintaman ylläpitämiseen?

Jokaisen ensimmäisenä velvollisuutena on suorittaa voimiensa ja kykyjensä mukaan, antaumuksella ja tarmokkaasti tehtävänsä sillä paikalla, johon kohtalo on hänet asettanut. Työmies koneensa ääressä, viljelijä pellollaan, virkamies työpöytänsä ääressä, perheenäiti kotitalouden ja lasten hoidossa, kaikki he ovat jäseninä suuressa taloudellisessa rintamassa, kaikkien heidän tinkimättömästä velvollisuudentunnostaan, ahkeruudestaan ja kyvystään riippuu taloudellisen toiminnan lopputulos.

maanantai 12. tammikuuta 2015

Kirjepapereita vuodelta 1940 vol. 2

Edellisessä postauksessa laitoin kuvia kirjepapereista. Tarkemmin niiden yläosista, joissa oli aika hienoja firmojen tunnuksia ynnä muita. Tässä vielä muutama lisää!

Täytyy sanoa, että joku kuvien tulkitsija voisi vetää johtopäätöksiä tuosta Maan Romun logosta.





perjantai 9. tammikuuta 2015

Kirjepapereita vuodelta 1940

Viime aikoina olen Kansallisarkistossa tutkinut kansanhuoltoministeriön (KHM) papereita. Oikein mukavasti on löytynyt substanssia, mutta sitten myös "hutiosumia", jotka ovat mielenkiintoisia/hauskoja/yms, muttei millään tapaa tähdellisiä tutkimuskysymysten kannalta.

Kansanhuoltoministeriöön tuli paljon kirjeitä erilaisilta firmoilta. Syy ei vähiten ollut siinä, että KHM vaati säännöstelyä varten saada tietoonsa erinäisiä seikkoja. Mutta nyt tässä kiinnitänkin huomioni kirjepapereihin, eikä kysymyksiin tai vastauksiin.

Kyllä meinaan muutamat erottuivat tavallisesta paperista. Alla muutamat esimerkit! Klikkaa kuvat auki!

Häkli, Lallukka ja Kumpp. osakeyhtiö

Keskusosuuskunta Labor r.l.

Aino Lindeman Ab - Mallastehdas ja kalaverkkotehdas!

Kaipio Oy. Kassakaappi- ja autokoritehdas

perjantai 2. tammikuuta 2015

10. tutkimuskuukausi

Joulukuu oli ja meni varsin kaksijakoisesti tutkimuksen kannalta. Ensimmäinen puolikas oli hyvää tekemistä arkistossa. Kohteena oli kansanhuoltoministeriö talvisodan aikana. Erittäin mielenkiintoista materiaalia löytyi. KHM oli kuitenkin vastuussa työvelvollisuuslain toimeenpanosta tammikuulle asti.

Toinen puolikas joulukuusta puolestaan meni köhässä, jolloin arkistotyö on tosi huono idea ja sen jälkeen tulikin jo joulu. Tämä pysäys kyllä ärsyttää edelleen, sillä tämän hetkisten rajausten mukaan jäi tutkimatta vain viisi kotelollista/nidettä kansanhuoltoministeriön yleisen osaston arkistosta. Ei auta, ensi viikolla sitten...

Sain myös kirjoitettua aika hyvin jo tutkimukseni ajallisen rajauksen "ulkopuolelta", 1920- ja 1930-luvuilta, siitä miten työvoimakysymystä otettiin huomioon taloudellisen puolustusvalmiuden suunnittelussa. Lyhyt vastaus: otettiin, mutta konkreettiset teot jäivät aika vähiin.

 Uuteen vuoteen samoilla linjoilla! Rahoituksen toinen vuosi myönnettiin suunnitelman mukaan. Tästä on hyvä jatkaa!

Mutta siis että vuosi 2015?! Siinäpä taas opettelua sitten päiväyksien kirjoittamiseen...