Näytetään tekstit, joissa on tunniste säännöstely. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste säännöstely. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 11. helmikuuta 2015

"Suomen kansahan on kahvinjuojakansaa"

Jostain syystä kahvin säännöstely kiinnostaa meikäläistä. Ja syy on tietenkin se, että pidän kahvista ja kahvin juomisesta. Näin kahvin historiallinen säännöstely saa minusta suorastaan henkilökohtaisen otteen. 

Mutta miksi kahvin säännöstely aloitettiin Suomessa talvisodan alla? Tähän yhden vastauksen antoi kansanhuoltoministeriön osastopäällikkö Toivonen kansanhuoltoministeriön neuvottelukunnan kokouksessa 9.11.1939, jolloin käsittelyssä oli tärkeimmät KHM:n hommat. Otetaan tähän lainaus alkujaan pikakirjoituksella pidetystä kokouspöytäkirjasta, joka sentään oli kirjoitettu puhtaaksi.



”Toinen säännöstelynalaiseksi joutunut tavara on kahvi, niin kuin tässä seurassa tiedetään. Kahviakin ryhdyttiin säännöstelemään nimenomaan valuuttasyistä. Me olemme vuosittain käyttäneet kahviin n. pari sataa milj. markkaa. Oli välttämätöntä supistaa valuutan käyttämistä tähänkin tarvikkeeseen ja päämääränä tässäkin oli, että kahvin kulutus maassa olisi saatava noin puoleen entisestään. Kulutus maassamme on ollut n. 6 kiloa päätä ja vuotta kohden ja säännöstelyssä alenivat kahviannokset sellaiseen määrään, että nyt tulee 3.250 kg päätä kohden. Tämä on herättänyt tyytymättömyyttä. Suomen kansanhan on kahvinjuojakansaa.”

Syy oli siis valuutassa, jonka määrä oli rajallinen ja riippuvainen viennistä ja tuonnista.

Kuinkahan monta kiloa sitä tulee itse päätä ja vuotta kohden kulutettua kahvia...

Korvikkeet olivat yksi keino kulutuksen säännöstelyyn. Menetelmä oli tuossa vaiheessa sellainen, että korvikkeesta 25 % oli oikeaa kahvia ja loput viljaa. Kuitenkin päätettiin myös antaa mahdollisuus hankkia puhdasta kahvia hyvin korkealla verolla. Tätä kutsuttiin sitten verokahviksi.

Osastopäällikkö Toivonen jatkoi vielä aiheesta ja totesi mediasta seuraavaa:


”Kahviannosten väheneminen on herättänyt sanomalehdistössä arvostelua, mutta niinhän asianlaita tahtoo aina olla, että tällaiset epämukavuudet, joita meidän olosuhteiden pakosta tulee vastaanottaa, herättävät tyytymättömyyttä.”

 Säännöstelystä kirjoittelin jo vähäsen viime vuoden puolella.

sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Säännöstelystä vuonna 1939

Toisen maailmansodan syttymisen jälkeen perustettiin Suomeen kansanhuoltominsteriö, jonka tärkein tehtävä oli niin sanotusti pitää kansa leivässä. Tyhjästä tätä ministeriötä ei nykäisty kasaan, vaan jo 30-luvun alkupuolella oli suunnittelutyö ollut käynnissä taloudellisen puolustusneuvoston toimesta. Tällöin suunniteltiin sekä keskusorganisaatio, että paikalliset osastot.

Kansanhuoltoministeriön mallia oli otettu paljon Ruotsista, jossa taloudellisen puolustusvalmiuden kehittämistyö oli aloitettu aiemmin kuin Suomessa. Mistään matkimisesta ei kuitenkaan ollut kyse, vaan taloudellisessa puolustusneuvostossa tarkasteltiin kysymyksiä suomalaisesta näkökulmasta ottaen huomioon maan elinkeinorakenne ja muut erityispiirteet.

Tärkein tuote, jota alusi ryhdyttiin säännöstelemään oli sokeri. Kuten nyt kaikki tietää, on sokerissa paljon energiaa, ja sitä piti saada myös kansalle. Paikalliset kansanhuoltopiirit antoivat sokerinostoluvat esimerkiksi kaupoille ja ravintoiloille. Kansanhuoltoministeriössä vedettiin korkeamman tason linjauksia ja määriteltiin hintoja sekä seurattiin tuontia. Oli tarpeen tietää, kuinka paljon esimerkiksi kauppalaivoissa oli tullattavaa sokeria tulossa maahan.

Toinen ensimmäisistä säännöstelyn kohteista oli kahvi. Näistä annettiin tarkat määräykset paahtimoittain, millaisia sekoituksia sai tehdä puhtaasta kahvista ja millaisilla suhteilla kahvia, josta tietty prosenttiosuus oli jotain korvikeainetta. Myös hinnat määrättiin.

Sokerista löytyi arkistosta mielenkiintoinen dokumentti. Ulkoasiainministeriö oli lähettänyt kirjeen kansanhuoltoministeriölle 21.11.1939, eli 9 päivää ennen talvisodan syttymistä.

"Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton täkäläinen lähetystö on jättänyt ulkoasianministeriölle anomuksen, että ministeri Derevianski'lle myönnettäisiin 40 kg ylimääräinen sokerierä edustustarkoituksia varten.

Ulkoasiainministeriö puoltaa tätä anomusta ja pyytää kunnioittaen Kansanhuoltoministeriötä ryhtymään asian aiheuttamiin toimenpiteisiin."

Mikä oli päätös? En muista enää. Mutta paljonko sokeria 40 kg oli tuon ajan meiningeissä "tavallisille ihmisille" tai diplomaateille?

Oheisessa kuvassa kenties itse Derevianski, saa korjata tai tarkentaa!


"Venäjän lähettiläs poistuu Suomesta. 1939.12.03" SA-Kuva.