torstai 28. elokuuta 2014

Työvelvollisten palkat jatkosodan linnoitustöissä, paljon vai vähän?

Jatkosodan aikaisissa linnoitustöissä olleet miehet olivat pääsääntöisesti työvelvollisia. Heidät oli määrätty työvelvollisuutta suorittamaan tiettyyn paikkaan ja siihen ei voinut vaikuttaa. Työvelvollisille kuitenkin maksettiin palkkaa taulukoitujen normien mukaisesti.

Oliko palkat sitten paljon vai vähän, en osaa sanoa, mutta alla olevista kuvista voi jokainen itse katsoa normeja 1.6.1942 alkaen:



keskiviikko 27. elokuuta 2014

Kesä 1944: "Linnoitusten merkitys nykyisessä sodassa".

Elokuussa 1944 piti majuri T. Saukkonen esitelmän linnoitusrakennusmuodostelmien valistusupseerien neuvottelupäivillä. Luennon otsikko oli

"Linnoitusten merkitys nykyisessä sodassa".

Esitelmä on varsin mielenkiintoinen ja sen tulkinnassa voi käyttää analyysikaluina kokemusta ja odotushorisonttia.

Asemiemme murruttua Kannaksella suhteellisen nopeasti on päivän puheenaiheeksi tullut, kannattaako enää yleensä rakentaa linnoituksia – uhrata niihin työtä ja rahaa – kun ne eivät kuitenkaan kestä mitään.

Linnoitettu pääasema ja VT-asema murtuivat erittäin nopeasti. Tämä ei voinut olla vaikuttamatta mielialaan.  Saukkonen kommentoi, ettei tämä suinkaan ollut ensimmäinen kerta kun linnoituksia kritisoitiin.

Tämä ei ole suinkaan ensimmäinen kerta, kun tällainen mielipide leviää maailmassa. Jo edellisen maailmansodan alussa, kun saksalaiset ilmiömäisen lyhyessä ajassa valtasivat Belgian nimikuulut linnoitukset – Antverpenin, Liegen j.n.e. – kuultiin tällaisia lausuntoja, jotka sodan kestäessä aina silloin tällöin virisivät uudelleen henkiin.

Linnoitusrakennusjoukot olivat elokuussa jo hyvän matkaa oman maamme alueella. Saukkonen painotti, että linnoitustöitä täytyi suorittaa!

Asemat on rakennettava käyttäen hyväksi niitä kokemuksia, jotka raskaasti on ostettu kalliilla verellä, kalliin maan menetyksellä, käyttäen hyväksi kaikkia niitä mahdollisuuksia, joita materiaalitilanteemme suinkin sallii.

Saukkonen vetoaa odotushorisontista vähiten mieluiseen, linnoittamattomaan puolustustaisteluun:

"Löytyykö sellaista henkilöä, joka rohkenee astua raskasta viivytystaistelua käyden vetäytyvän komppanian sotilaan eteen ja sanoa, että tähän ei ole rakennettu asemaa, koska se olisi maksanut niin paljon ja ei ole varmaa, että se kuitenkaan olisi kestänyt."

Kokonaisuudessaan esitelmä oli 8 liuskaa, joista kaksi sisälsi kerättyjä kommentteja VT- ja U-asemista. Näistä joskus myöhemmin lisää!

perjantai 22. elokuuta 2014

Linnoittaja-aiheiset postikortit

15.2.1944 päivätyssä Linnoitustyömaiden aseveliyhdistyksen kirjeessä (kuvassa) mainitaan linnoittaja-aiheiset postikorit.

Onko joku nähnyt näitä, tai onko jossain kuvia? Kiinnostaisi kovasti!

torstai 21. elokuuta 2014

Mitä löytyykään arkistosta?

Arkistot on jänniä. Nimittäin siinä mielessä, että koskaa  ei voi varmasti tietää mitä löytyy. Kuluneella viikolla olen Kansallisarkistossa tutkinut 24. Erillisen linnoitusrakennuskomppanian materiaaleja. Voi pojat, siellä näyttää matsku siltä, että mitään lippulappua ei ole heitetty pois!

Se on samalla hauskaa ja haastavaa. Ensinnä, voi löytää sattumalta vaikka mitä jännittävää. Toiseksi, läpikäytävän turhan silpun määrä voi olla (on) valtava.

24. Er.LinRK:n arkistosta löytyy mm. kaikki tupakkavihkot! Kuka poltti ja kuinka paljon? Samoin löytyy vaikkapa ruokalistat. Jotkut päivät on varustettu kommenteilla kuten "ei huomautettavaa" tai "oikein maukasta".

Mutta jossain vaiheessa ihmettelin, että miksei yksikön päiväkäskyjä löydy arkistoluetteloista. Ahaa! Nehän on fyysisenä kortistona Sörnäisten toimipisteessä ja eihän sinne pääse. Tilaaminen siis vertautuu arpajaisiin, kuinkahan mahtaa käydä?





maanantai 11. elokuuta 2014

Visuri Mannerheimista, Rytistä ja kritiikistä

Luin tuossa Pekka Visurin kirjan "Mannerheimin ja Rytin vaikeat valinnat. Suomen johdon ratkaisut jatkosodan käännekohdassa".

Varsin kiinnostava kirja, joskaan ei siinä mielestäni juurikaan mitään uutta itsessään ollut. Ansiona onkin ehkä juuri näkökulman kokoaminen yksiin kansiin. Kuitenkin tuntuu siltä, että ei tässä vielä mitään viimeistä sanaa ole sanottu. Ja Visuri itsekin tuo esille sitä, että kyllä nyt jo olisi aika tehdä kunnollinen tutkimus esimerkiksi Päämajan toiminnasta.

Visuri kirjoittaa kirjan alkuvaiheess, että mitään esteitä ei enää pitäisi olla sotatapahtumien kriittiseen tarkasteluun. Visuri tarkentaa:

"Huomattakoon, ettei 'kriittisyys' tarkoita syyttelyä vaan asiapohjaista tapahtumien ja ratkaisujen arviointia erilaisista näkökulmista".

Tämä on mielestäni varsin hyvä kommentti. Nykyisin tuntuu kriittisyys tarkoittavan jotain muuta kuin tätä, mistä Visuri edellä mainitussa sitaatissa puhuu.

tiistai 5. elokuuta 2014

5. tutkimuskuukausi

Heinäkuusta ei kovinkaan paljon ole kirjoitettavaa tutkimuksen osalta. Pidimme perheen kanssa kahden viikon kesäloman, josta valtaosa meni Äänekoskella mökkeillessä.

Loma oli onnistunut, sillä unohdin koko tutkimusaiheeni! Tai no, en nyt sentään, mutta ymmärrätte varmaanki. Nyt on taas energiaa!

Elokuu näyttää hyvältä! Sain Eduskunnan kirjaston tutkijainsalista oman tutkijapaikan. Komea "karsina"!