Rakennusmestari Mikkonen - naiskomppanian päällikkö

Jälleen kerran eksyin SA-kuvien maailmaan. Varsinaisena motiivina oli etsiä mahdollista kuvitusta julkaisuja ajatellen. Hakusanojen kanssa pitää olla välillä vähän kekseliäs, mutta etsiminenhän se on hauskaa. Noita kuvia on nii-iin paljon, että tämä urakka on mallia "jatkuva", eli silloin tällöin ja sopivissa palasissa.

Päätin kokeilla, jos löytyisi osumia rakennusmestarilla. Yksi pisti aivan eritoten silmään, kuten tämän tekstin otsikostakin voi uskoa. Kuvateksti kertoo:

"Naisrakennusmestari Mikkonen, lähimpien apulaistensa seurassa työmaalla. Rakennusmestari Mikkonen on naiskomppanian päällikkö." Konnunkylä, 28.3.1942, SA-kuva.

SA-kuva.

Naiskomppania? Naisrakennusmestari? Muistan kyllä arkistossa nähneeni jotain ohjeita naisille, jotka tahtoivat töihin esim. Itä-Karjalaan. Mutta oliko niissä rakennustyöt mukana? Luulen että kyllä, mutta en ole aivan satavarma. Muistan myös jostain lukeneeni, ehkäpä Rakennusmestariliiton historiasta tms, että jonkin verran naisia oli kouluttautunut rakennusmestareiksi ennen toista maailmansotaa.

Aarre-arkistorekisteristä jos hakee, niin sellainen löytyy kuin Osasto Mikkonen, mutta se voi olla joku ihan muu. Luettelon mukaan tästä olisi vain vahvuus- ja tappioilmoitukset, joten ei kuulosta hirvittävän lupaavalta.

Tämä jos mikä täytyy kyllä ehdottomasti laittaa "pitää tutkia" -listalle.
Uskon, että materiaalia kyllä on - mutta perinteinen haaste on löytää sitä! Vihjaiskaa minullekin, jos joskus osuu silmään.

Sotavangeista ja vartijoistaan

Olin seuraamassa Mirkka Danielsbackan väitöstilaisuutta 5.12., jossa tarkastettiin "Vankien vartijat. Ihmislajin psykologia, neuvostosotavangit ja Suomi 1941-1944". Mielenkiintoinen tutkimus!

Lähtökohdiksi mainitaan kysymykset: miksi suomalaisten ottamista sotavangeista kuoli noin kolmannes, miksi Suomi erosi muista demokraattisista valtioista sotavankien kuolleisuudessa ja miksi sotavankien kohtelu oli kaksijakoista?

Jatkosodan alkuvaiheessa suomalaiset ottivat paljon sotavankeja. Valtaosa sotavangeista otettiin syksyllä 1941 ja valtaosa kuolleista sotavangeista kuoli talvella 1941-42. Danielsbackan mukaan sotavankeja otettiin kaikkiaan noin 67 000 ja näistä 19-22 000 kuoli. Karuja lukuja, mutta niissä ei mitään uutta ole. Tässä kategoriassa Suomi oli vähemmän kunniakkaassa sarjassa Neuvostoliiton, Saksan ja Japanin kanssa.

Danielsbacka tutkii sitä, miksi sotavankien ensiksi annettiin kuolla ja toisaalta sitä, miksi suunta muuttui kevään 1942 jälkeen dramaattisesti. Teoreettista viitekehystä hän hakee evoluutio- ja sosiaalipsykologiasta. Näistä nousee perustaviksi tekijöiksi ihmismielen alttius itsepetokseen ja toisen epäinhimillistämiseen. 

Tuli välittömästi mieleen graduvaiheessa löytämäni asiakirja, jossa joku onneton oli mennyt antamaan sotavangeille sitä ruokaa, jota suomalaisten piti saada.

”Kenelle tahansa pitäisi olla itsestään selvänä asiana, että sotavankeja ei voida kohdella samalla tavoin kuin suomalaisia miehiä.”

Omien tutkimuskiinnostusten kauttahan minä tätäkin peilaan, joten on hienoa että käsittelyyn tulevat myös sotavankien työt. On myös kannustavaa, että Danielsbacka näkee esimerkiksi sotavankikomppanioissa tutkimuksen aihetta. Sotavangit työvoimana tulevat saamaan jonkinlainsen roolin tutkimuksessani, sillä kyseessä oli ehdottomasti sotilaallisesti käytettyä työvoimaa.

Sotavangeista olen tänne blogiin aiemminkin kirjoittanut. Tematiikka kiinnostaa minua, erityisesti työvoiman kannalta. Danielsbackan väitöksessä on esillä myös sotarikoksista tuomittu E.V. Nero, josta olen myös kirjoittan blogissani sekä maininnut Agricolaan kirjoittamassani arvostelussa. Nerosta joskus lisää myös.

Täytyy vielä perehtyä enemmän ja palata asiaan.

"Vangit järjestetään riviin." SA-kuva (Tämä kuva on myös Danielsbackan väitöskirjan kannessa.)

Linnoitustöiden urakoitsijoista

Urakoitsijoiden käyttö linnoitustöissä kiinnostaa minua kovasti, tutkimuksellisesti ja muuten vain. Välirauhan aikana, kun Salpalinjaa rakennettiin, oli töissä useita urakoitsijoita. Tästä aiheesta olen tänne aiemmin kirjoittanut. Linnoitustoimisto myös tiedusteli urakoitsijoilta näiden halukkuutta työskennellä myös mahdollisen sodan aikana. Linnoitustoimiston rakennusosaston päällikkö insinööri H.A. Relander saattoikin 12.6.-41 ilmoittaa, että sodan aikana linnoitustöitä olivat halukkaita tekemään seuraavat urakoitsijat:

•   Oy. Rakennustoimi
•   Ins. A. Kiikka
•  Kreuger & Toll Oy
•  Otto Vuorio
•  Oy. Constructor
•  Oy. Tektor Ab
• Yhtymä R. Sopanen, V. Heino ja V. Lindroth
•   Ääri Oy. ^[1] 
  

-          Siitä en ole ottanut selvää, että olivatko urakoitsijat linnoitustöissä sodan aikana? Tämä vaatii selvittämistä.

On hyvin mahdollista, että heti jatkosodan alettua urakoitsijoita ei välttämättä sellaisenaan käytetty, tai jos käytettiin, hommat eivät ehkä toimineet. Voi myös olla, että tätä urakoitsijavaihtoehtoa ryhdyttiin kokeilemaan vasta vuonna -44!  Perustan tämän siihen, että 12.4.1944 pidetyn linnoitusasiaintoimikunnan kokouksessa kenraali E. Hanell pöytäkirjan mukaan totesi, ettei urakoitsijoiden käytöstä ollut saatu positiivista kokemusta:

”Tuntuu siltä, että he lupaavat enemmän kuin mitä voivat täyttää”[2]

Hanellin kommentti itsessään voisi olla tältäkin päivältä, vai mitä luulette?

Joka tapauksessa urakoitsijoiden käyttö linnoitustöissä kiinnostaa, niin välirauhan linnoitustöissä kuin jatkosodan aikana. Jäin miettimään seuraavalaista mahdollista historiaa. Vielä keväällä -41 linnoitusrakennusjoukkojen liikekannallepanon jälkeiset tehtävät olisivat olleet taaempien asemien parissa ja jopa niiden takana. Vaikuttaa mahdolliselta, että juuri tällaisia tehtäviä varten urakoitsijoilta tiedusteltiin halukkuutta toimia SA linnoitustöissä.

Tähän suhteutettuna tapahtuneet odotushorisontin ja toimintakentän muutokset hyökkäyssodassa voisi selittää sitä, jos urakoitsijoita ei otettukaan käyttöön heti. Tai sitten otettiin, mutta en ole siitä vielä tietoinen! Aihe vaatii tutkimusta ja tutkimusta varten on hyvä luoda ajatusmalleja tai teorioita mahdollisista historioista. Pitää olla pohjaa, jolta lähteä työtä tekemään. Mitä vahvempaa ja perustellumpaa, sen parempi, mutta ei mitään sellaista, jota ei ole valmis hylkäämään paremman tiedon valossa!

"Sepelisiiloja."
Huuhanmäki, Karjalan Kannas 1944.03.16. SA-kuva.

Kuvassa Pyramid –nimisen urakoitsijan auto. Sitä en sitten tiedä, että oliko se firman vai ”firman” käytössä! Kuvan vinkkaamisesta lähtee kiitos Armi Oinoselle Miehikkälään!

---

[1] Rakennusosaston päällikön insinööri H.A. Relanderin kirje Yleiselle osastolle, 12.6.1941, 346/Lkp./1c/sal/8/T12525, Kansallisarkisto.

[2] Linnoitusasiaintoimikunnan kokouksen pöytäkirja, 12.4.1944, 19251/Lin.1/Tmk/10/T12544, Kansallisarkisto.

SA-kuvista

SA-kuvista on tässä viime hetkinä kirjoitettu useampi postaus. Noin niin kuin esimerkiksi ainakin Terho Ahonen, Kaisa Kyläkoski ja Olli Kleemola, muitakin voisi mainita. Minäkin jo yhden ehdin raaputella kasaan, mutta jatketaan nyt tässä vielä.

Tahdon tässä palata vielä tuohon hakukoneeseen. Vertaan tätä nyt kokemukseen "vanhaan malliin" suoritetusta hausta PV:n kuvakeskuksessa. Ensinnäkin, "vanhaan malliin" haettaessa aloitetaan luettelosta, josta etsitään sopivin kategoria ja talvi- tai jatkosota ajoitukseksi. Sieltä löytyy esim. "Linnoittaminen". Sitten katsotaan oikeat koordinaatit, avataan vetolaatikko ja otetaan kuvanippu. Linnoittamiseen liitettyjä kuvia löytyy kolme kirjekuorta, ehkä 150 kuvaa(?).

Tämähän on hauska ja jännittävä tapa hakea kuvia! Parasta toki on toki päästä käpälöimään niitä oikeita kuvia. Jokainen toki voi jo tästä päätellä, että haut ovat tosi karkeita ja omin silmin ja käsin pitää kuvista selata osumat. Näin hakiessa näkee myös kuvien toiset puolet, joista löytyy mahdolliset merkinnät kuvien julkaisuista.

Nyt www.sa-kuva.fi palvelun myötä hakuja voi tehdä "hieman" eri tavalla. Minua kiinnostaa työvoima ja linnoitus- ja rakennustyöt (ja vast.), joten kokeilin etsiä aiheisiin liittyviä kuvia. Ja löytyihän niitä esim. haulla "lentok* AND työ* OR töi*". Tahdoin siis kuvia lentokenttätöistä. Alla esimerkki:

"Korpilentueen kenttävarikon pojat töissä." SA-kuva.

Mitenhän monta tuntia "vanhaan malliin" olisi saanut etsiä? Ei sen puoleen, kyllä tämänkin hakukoneen kanssa aikaa saa kulumaan, eivätkä hyvätkään hakusanat takaa "hyviä" tuloksia.

SA-kuvat online

Puolustusvoimat pisti julkiseen jakoon lähes kaikki TK-kuvaajien ottamat kuvat osoitteessa www.sa-kuva.fi. Oliko niitä nyt sitten noin 160 000. Tietty valikoima kuvia kuitenkin jäi ulkopuolelle, nimittäin kaikista raadollisimmat kuvat. Niitä voi halutessaan käydä katsomassa PV:n kuvakeskuksessa. Siitä huolimatta, että kokoelma ei ole aivan täydellinen, on kyseessä kuitenkin aivan huikean luokan kulttuurihistoriallinen teko. Mielestäni tästä pitäisi antaa jokin kunniamaininta Puolustusvoimille!

Totta kai yritin mennä heti katsomaan kuvia, kun kuulin asiasta. "Sattuneesta syystä", silloin en kuitenkaan sivuille päässyt. Viime launtaina kuitenkin onnistuin ja seuraavassa nopeita huomioita.

Ensinnäkin kuvien etsimisen kannalta tämä on loistava palvelu. Hakukone tuntuu olevan tehokas ja järkevä. Kone etsii osumat kaikisat kuvan tiedoista, ei vain kuvatekstistä. Itse esimerkiksi kokeilin kuvan numerolla hakua. Kävin taannoin tutkimassa fyysisiä kuvia, joten saatoin ottaa muistiinpanoni käyttöön.

Kuva numerolla 51733 - se oli vaikuttava. Hain kuvaa tällä hakusanalla ja yksi osuma tuli. Ja kuva on mielestäni vaikuttava edelleenkin. Murskattu betoni, vääntynyt rauta ja kärsinyt metsä. Raunioila yksi mies, joka mielestäni näyttää hyvin mietteliäältä. Kannattaa klikata isommaksi!

"Vanha käytännöstä poistettu linnake, jota ryssän lentäjät erikoisesti kävivät pommittamassa." SA-kuva.

Omaa aihepiiriäni kiinnostavia kuvia löytyi heti pienellä kokeilulla mukavasti. Voin luvata, että laitan muutamia (ehkä useampiakin?) SA-kuvia ja niihin liittyviä juttuja tänne blogiini.