Työvelvollisia ja lääkärintodistuksia 1942

 Maaliskuun 12. päivänä 1942 Luvian työvoimalautakunnan puheenjohtaja Reino Homeri otti ja kirjoitti kirjelmän osoittaen sen Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriölle. Oli havaittu ongelmia työvelvollisten suhteen. Tämä ongelma muodustui siitä, että Homerin arvion mukaan käytännössä kuka tahansa kotirintamalainen saisi lääkärintodistuksen, jolla todistettaisiin työkyvyttömyys. Luvian työvoimalautakunnalla oli tästä omakohtaista kokemusta,

Metsätyöt olivat tärkeitä ja niiden suorittamiseen piti saada tarvittava työvoima. Kaikkia ei kuitenkaan hommat kiinnostaneet. Homeri kirjoitti vastaan tulleen kolme "metsätyövelvollisuuden laiminlyöjää" joilla kaikilla oli ollut lääkärintodistus.

”Yhdellä miehistä oli sellainen todistus, että on oltava sisällä. Kuitenkin tämä sama mies ajaa seuraavina päivinä huviajelua hevosella kovassa tuulessa ja pakkasessa ikään kuin meitä uhmaten. Tätä terveys tuntui kyllä kestävän, mutta mahdollisesti se olisi ollut terveydelle turmiollista, jos tässä reessä olisi ollut halkokuorma.”

”Toisella miehellä taas oli sellainen todistus, että on huonon sydämensä vuoksi työhön kykenemätön. Sama sydän kestää kuitenkin yhtämittaista juopottelua ja valvomista vuosimääriä.”

Kolmas todistuksen saanut sentään meni "jälkeenpäin metsähommiin omin päin".

Tällaisella Homeri katsoi olleen vakavia vaikutuksia kotirintaman mielialaan ja työvelvollisuuslain asemaan kansan silmissä, kun "tällaiset miehet saavat juopotella ja maleksia yleisillä paikoilla".

Vielä Homeri tahtoi ottaa yhden esimerkin eräästä nuoresta miehestä, "jolla kyllä on tuberkeli selässä, mutta joka siitä huolimatta on tehnyt säännöllisesti työtä".

”Annamme hänelle määräyksen mennä hevosmieheksi erään rintamamiehen viljapellolle. Sinne ei kuitenkaan mennä, sillä selkä on kipeä ja siitä on todistus. Heti jälkeenpäin mies menee kuitenkin samaan työhön naapuritalon pellolle. Tätä peltoa selkä kai kesti paremmin.”

Homeri päätyi siihen tulokseen, että kaikki sairaatkin olisi tehtävä työvelvollisiksi. Ja ainakin kaikki työkykyiset sairaat olisi lähetettävä puolustusvoimien työmuodostelmiin, tai muuten kuri katoaisi kokonaan,  "kun ammattijuopot saavat pysyä työstä syrjässä".

 

30. tutkimuskuukausi

Syyskuussa oli kaksi johtavaa teemaa tutkimuksen saralla.

1. Arkistyötä. 

Kotijoukkojen esikunnan työvoimatoimiston/-osaston papereiden pöllyttämisen sain valmiiksi. Tai valmiiksi ainakin siihen asti, kunnes huomaan että jotain täytyy tarkastella lisää.

Paljon, paljon matskua jatkosodan aikaisesta työvelvollisuuden toimeenpanosta. Aivan kuten pitikin olla!

Kasasin myös kuukausittaisen tilaston suojeluskuntapiirien eteenpäin lähettäneistä työvelvollisista. Summa oli aika lähellä aikaisempaa arviotani, vajaa 75 000. Valtava määrä työvelvollisia!

2. Apurahahakemusta.

Kyllä vaan, kun kolme vuotta lähestyy täyttymistään Kulttuurirahaston rahoittamana, niin rahoitusta täytyy hakea vielä neljännelle vuodelle. 

Työvelvollisten lukumäärä talvisodassa?

Tässä on yksi kysymys, jota on tullut ihmeteltyä: kuinka paljon työvelvollisia käskettiin puolustuslaitoksen töihin talvisodan aikana?

Kysymys on jännä siksi, kun siitä ei oikein ole ollut mitään summaa missään. Ei kansanhuoltoministeriön työvoimatoimiston arkistoissa tai edes päämajan työvoimatoimiston. Nämä kaksi kuitenkin olivat ne, jotka talvisodan aikana tämän homman niin sanotusti hoitivat.

Erilaisia lukumääriä tosin olin löytänyt, joista tässä muutamia. Tässä ensin yhdistelmä KHM:n ja PM:n työvoimatoimistojen lähetetyistä työvelvollisista.

Lähde: Kertomus Päämajan työvoimatoimiston toiminnasta ajalla 22/1-25/4 1940,

liite n:o 10 Eri kunnista puolustuslaitoksen töihin lähetettyjen työvelvollisten lukumäärä,

Perus-721/1, KA.

Tässä kuitenkin on selviä puutteita, kuten esim. Viipurin läänin saldo. Asiakirjoissa todetaan, että Viipurin läänistä otettiin kansanhuoltoviranomaisten ilmoitusten mukaan noin 3 500 miestä ja Päämajan työvoimatoimiston mukaan maaherran käskyllä noin 7 000 miestä linnoitustöihin. Puuttuu siis noin 10 000.

Laki yleisestä työvelvollisuudesta sodan aikana säädettiin 16.6.1939 ja toimeenpanoasetus annettiin 13.10.1939. Näiden perusteella

Toinen tilasto, jota voi katsoa on työmaiden vahvuusilmoituksista koottu tilasto huhtikuun ensimmäiseltä päivältä 1940.

Lähde: Kertomus Päämajan työvoimatoimiston toiminnasta ajalla 22/1-25/4 1940,

liite n:o 20 Työmaiden vahvuusilmoitukset 1/4-1940, Perus-721/1, KA.

Onko tässäkään kaikki? Mahdotonta sanoa muuta, kuin että koko talvisodan ajan vahvuusilmoitusten lähettämisessä oli suuria vaikeuksia ja tämä 1.4. koottu ilmeisesti täydellisin.

Näistä vedin johtopäätöksiä ja kirjoitin väitöskirjani talvisotaa käsittelevään lukuun (siis luvun käsikirjoitukseen), että työvelvollisten määrä oli noin 45 000.

Nyt sitten, välirauhan aikaisia asioita tutkiessani, löytyi "virallinen luku"!

Maaliskuussa 1941 asetettiin toimikunta laatimaan selvitystä työvelvollisuuden soveltamisesta sodan aikana. Puheenjohtajana toimi Yrjö W. Laaksonen, joka oli ollut Päämajan työvoimatoimistossa hommissa. Edellisen sodan aikana puolustuslaitoksen töihin oli otettu työvelvollisina 45016 miestä. Pidän tätä lukua uskottavana.

Lähde: Mietintö työvelvollisuuden käytäntöön soveltamisesta sodan aikana, I osa, 15.4.1941,

Liite 5. Sotilaslääneittäin tehty yhteenveto sodan aikana käytettävissä olevien ja viime

sodan aikana puolustuslaitoksen töihin otettujen työvelvollisten lukumäärästä.

Hi:2.2 Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön I arkisto, KA

Työvelvollisten ottaminen talvisodassa

Laki yleisestä työvelvollisuudesta sodan aikana säädettiin 16.6.1939. Sen perusteella jokainen suomalainen (ja tietyin edellytyksin Suomessa asuva ulkomaan kansalainen) kahdeksantoista vaan ei kuusikymmentä vuotta täyttänyt, oli velvollinen tekemään maanpuolustuksen etua välittömästi tai välillisesti tarkoittavaa työtä. Tämä teksti löytyy Kansallisarkiston digi-arkistosta valtioneuvoston pöytkirjoista täältä

Sitten 13.10.1939 annettiin aiheeseen liittyen kaksi asetusta ja yksi valtioneuvoston päätös, jotka löytyy myöskin digi-arkistosta. Asetus yleisestä työvelvollisuudesta sodan aikana annetun lain soveltamisesta, asetus yleisen työvelvollisuuden voimaansaattamisesta ja Valtioneuvoston päätös työstä, johon työvelvollisuutta voidaan soveltaa.

Sanonnan mukaan näillä mentiin!

Tammikuussa 1940 kuitenkin tilanne muuttui. Puolustusvoimat tarvitsi enemmän väkeä. Myös linnoittaminen oli käynnissä. Työvoiman suhteen tultiin sellaiseen johtopäätökseen, ettei voimassa ollut kansanhuoltoministeriön johtama järjestelmä ollut ajan tasalla. Päämajaan perustettiin työvoimatoimisto 22.1.1940 johtamaan puolustuslaitoksen tarvitseman työvoiman ottamista.

Nyt päädyttiin sotatilalain mukaiseen toimintaan, jossa määriteltiin mahdollisuus pakko-ottaa työvoimaa kiireisiin töihin, mutta maksimissaan 24 vuorokaudeksi. Näin sitten toimittiin. Kun näytti siltä, että 24 vuorokautta oli täyttymässä, Päämajan työvoimatoimiston päällikkö Eljas Kahra antoi yleisen kuulutuksen, jonka perusteella kaikki linnoitustyöimailla olleet työvelvollisuuslain alaiset julistettiin työvelvollisiksi. Kuulutus uusittiin kerran.

Ja näin sitten mentiin talvisodan loppuun. Työvelvollisten ottamiseen tehtiin muutos, mutta lopputulos pysyi samana. Seuraavassa postauksessa sitten hieman lukuja talvisodan työvelvollisten määrästä.

23. tutkimuskuukausi

Tammikuu on takana, ja se oli varsin hyvä kuukausi. Tutkimuksen kannalta ainakin!

Sain nimittäin "valmiiksi" talvisodan aikaa käsittelevän luvun käsikirjoituksen. "Valmis" sen takia, että muodon ja rakenteen suhteen uskon, että vasta kokonaisen työn viimeistelyvaiheessa voin tehdä ratkaisut, joiden kautta lainausmerkit voi jättää pois. Ja odotetaan nyt toki professorin palautetta tuosta nykyisestä... ;-) Mutta mielestäni siis sellaisessa kunnossa, että voi siirtyä eteenpäin.

Se puolestaan tarkoittaa sitä, että kronologiassa siirryn välirauhan aikaan, jota ei ole mitään syytä sivuuttaa. Tulen tutkimaan mm. sitä, millä tavalla talvisodan kokemukset otettiin huomioon työvoimakysymyksen suunnittelussa suhteessa tulevaan mahdolliseen sotaan. Toinen puoli on konkreettisella tasolla itärajan linnoittamisessa, joka omalta osaltaan loi perusteita jatkosodan aikaiselle työvoiman sotilaalliselle käytölle. Puhun siis siitä, joka kesällä -44 sai nimen Suomen Salpa.

Muutenkin on hyvä meno ja meininki. Välirauhan ja jatkosodan ajan tutkiminen on minulle myös hieman helpompaa, sillä osa aineistosta on jo tuttua - eli etsimiseen ei pitäisi mennä niin paljon aikaa, kuin talvisodan aikaisen lähdeaineiston kanssa. Let's see...

"Uuksu-Aunus-rautatien rakennustyöt ovat alkaneet: Työtä kallioleikkauksella." SA-kuva

Yksikköön jäänyttä kenttäpostia, kevät 1940

Juuri parhaillaan teen työtä yhden talvisodan aikaisen linnoitustöissä toimineen yksikön arkistomateriaalin parissa. Vastaan tuli nipullinen kenttäpostia, joka oli mitä ilmeisemmin palautettu lähettäjän kenttäpostikonttoriin, mutta jotka eivät kuitenkaan olleet lähettäjälle asti palautuneet. Oli syy sitten mikä, se ei käy ilmi.

Erittäin mielenkiintoista! Ensimmäiset työvelvollisten kirjoittamat kirjeet, joita olen tavannut. Tuossa aikaisemmassa kirjoituksessani tiedustelin, että josko sellaisia löytyisi vielä jostain jonkun hallusta?

Sisältöihin en tässä nyt sen enempää mene, kuin että aika yleisen tason kuvauksessa liikuttiin. Nämä kaikki kirjeet olivat jo rauhanteon jälkeiseltä ajalta, ja kotiinpääsystä niissä paljon puhuttiin. Tuossa vaiheessa useita miehiä tarkistettiin uudestaan ja lähetettiin sotakoulutukseen.

Yksi kenttäpostikortti oli kuitenkin niin oivaltava, että on aivan pakko jakaa se tässä kaikille.

Työvelvolliset sodassa - aineistokuulutus

Työvelvolliset talvi- ja jatkosodassa, siinä on yksi erittäin merkittävä kokonaisuus väitöskirjatutkimustani. Onko sinulla, sukulaisillasi tai jollain tutulla jotain työvelvollisten mahdollisesti tuottamaa muistia, kirjeitä, päiväkirjoja, dokumentteja?

Vai peräti työvelvollisena maataan palvellutta, joka haluaisia muistella asioita? Jos on jotain tai mitään, ota yhteyttä minuun! Myös kaikki linnoittamiseen liittyvä kiinnostaa niin talvisodan, salpalinjan kuin jatkosodan osalta. Sähköpostia voi laittaa osoitteeseen otto.aura@gmail.com

"Ahkerasti miehet kärräävätkin valumuotteihin betonia, josta sitten kehittyy tukevia pesäkkeitä.
Ahijärvi 1942.08.07" SA-Kuva.

Huomasin nimitätin juuri, että Jussi Jalonen laittoi blogiinsa julkisen aineistopyynnön koskien Summan taistelua. Tämä herätti muistini siltä osin, että olin samanlaista ajatusta pyöritellyt joskus nukkumaanmenoaikaan ja unohtanut sen sitten toteuttaa. Nytpä minäkin sen sain aikaiseksi, kiitos Jussi!

Tutkimukseni pääkohteena on miten työvoimaa käytettiin sotilaallisiin tarkoituksiin Suomessa toisen maailmansodan aikana. Kaiken kaikkiaan yksi merkittävä osa tästä oli linnoitustyöt, joihin käskettiin arviolta jopa 100 000 suomalaista työvelvollista. Edelleen hämmästyttää ja kummastuttaa, miksei asia ole pahemmin tutkijoita kiinnostanut. No, minua kiinnostaa!

Saa jakaa!