Hiljainen marraskuu

Kulunut marraskuu on ollut hiljainen omalta osaltani täällä blogosfäärissä. On ollut uutta hommaa ja ihmeteltävää, eikä valitettavasti ole ollut aikaa ottaa sopivaa joutilasta hetkeä. Sillä luovuus vaatii joutilaisuutta. Tästähän oli ihan uutisissakin joku hetki sitten, vaikkei se ainakaan minulle mikään uutinen ollut.

Olen nyt kirjoitellut pientä artikkeliä työvelvollisuudesta ja työvelvollisuuslain säätämisestä. Ei edelleenkään mahdu oikein kallooni, miksei työvelvollisuus/työvelvolliset ole kiinnostanut historiantutkimusta (-tutkijoita).

Linnoitusmuodostelmissa palvelleiden tunnusmerkki.

Reilu viikko takaperin kävin Sotamuseolla kuuntelemassa Ville Kivimäen luennon "tärähtäneistä". Vakuuttava ja vaikuttava tutkimus. Tajusin myös, että on sittenkin hankittava suomenkielinen laitos (Murtuneet mielet), joka on väitöskirjasta (Battled Nerves) muokattu. Ajallinen rajaus kun on suomenkielisessä 1939-45 ja väitöskirjassa 1941-44. Koskahan se Tieto-Finlandia jaetaan?

Täytyy muuten jälleen kerran todeta, että luettavien kirjojen määrä kasvaa huomattavasti nopeammin, kuin luettujen kirjojen. Älkää ymmärtäkö tätä negatiivisena kommenttina vaan pikemmin toteamuksena tutkimuskirjallisuuden olemuksesta.

Lausun tähän loppuun vielä toivomukseni siitä, että tulisipa jo lunta.

Väitöstutkimus "tärähtäneistä"!

Maanantaina 17.6. tarkastettiin Ville Kivimäen väitöskirja "Battled Nerves. Finnish Soldiers' War Experience, Trauma, and Military Psychiatry, 1941-44". Oli ehdottomasti mentävä paikanpäälle Åbo Akademiin ja niin myös tein. 

Aiheena "tärähtäneet" ovat kiinnostaneet minua jo parin vuoden ajan. Itse hieman käsittelin hermotoipilaita työvoimana gradussani ja tulin sellaiseen päätelmään, että asiaa on tutkittava enemmän. Oma näkökulmani oli toki "tärähtäneet" työvoimana ja niiden tutkiminen sellaisena. Ville Kivimäki toteaa väitöskirjassaan, ettei hermotoipilaita ole tutkittu juuri lainkaan - eikä varsinkaan "virallisessa historiassa". Nyt aihepiiri on saanut ansaitsemansa tutkimuksen.

Aihe on tärkeä ja vaikea. Fyysiset haavoittumiset, sirpaleet kehossa ja niin edelleen, on ollut helpompi käsittää verrattuna henkisiin traumoihin.

Junamatkalla kohti kotia ehdin selailemaan kirjaa ja lukemaan valikoituja kohtia. Omien tutkimusintressien kautta ryhdyin etsimään mainintoja erillisistä linnoitusrakennuskomppanioista, joissa "tärähtäneitä" käytettiin työvoimana. Ei tarvinnut pettyä, sillä kyseinen prosessi on käsitelty hyvin. Kivimäki on tässä osiossa käyttänyt samaa lääkintäeverstiluutnantti S.E. Donnerin muistiota, joka on minullekin tuttu graduni lähteistön osana.

Tämä postaus nyt oli vain tällainen pikainen katsaus. Täytyy perehtyä kunnolla Kivimäen väitöskirjaan ja palata asiaan jossain vaiheessa kenties hieman konkreettisemmalla tasolla.