35. tutkimuskuukausi

"Työkuvia pioneereista ja työvelvollisista." 15.8.1941. SA-Kuva.

Kiitos Kulttuurirahaston, olen saanut tehdä täyspäiväistä tutkimusta nyt kolme vuotta. Ilman rahoitusta olisi tämänkin tutkimuksen tekeminen huomattavasti haastavampaa ja hitaampaa. Aikaa vievin osuus on arkistomateriaalin pöllyttäminen analysoitavaksi. Se puolestaan on ensimmäisestä osastaan sidottu arkistojen aukioloihin, jotka ovat supistuneet käytännössä koko ajan.

Työ on edennyt hyvin ja suunnitelman mukaisesti. Jäljellä on vielä viimeinen kokonaisuus: jatkosodan aikaisen työvoiman sotilaallisen käytön mikrohistoriallinen tarkastelu. Vastaa omalta osaltaan tiukasti pääkysymykseeni miten työvoimaa käytettiin sotilaallisiin tarkoituksiin?

Kaatuneiden muistosäätiöltä sain pienen avustuksen, jonka avulla voin jatkaa työtä siihen asti, kunnes seuraavat rahoituspäätökset tulevat, suuri kiitos siitä! Niitä hakemuksiahan on nyt sisällä neljä, vai peräti viisi. Thumbs ups, niin sanotusti.

Vuoden rahoitus ja vuoden työ, sitten väitöskirja valmistuu ensi vuoden toisella neljänneksellä!

Ensi viikolla takaisin arkistoon!

Linnoitustöissä 1939-1944? Aineistopyyntö

Oliko isovanhempasi tai muu sukulaisesi toisen maailmansodan aikana linnoitustöissä? Talvisodassa, välirauhan aikana Salpalinjalla tai jatkosodassa?

Insinöörinä tai rakennusmestarina? Sotilasvirkamiehenä tai reserviläisenä? Vapaaehtoisena tai työvelvollisena? Lottana? Missä tahansa tehtävässä?

Onko tallessa päiväkirjoja, kirjeenvaihtoa, asiakirjoja tai muistelmia? Tai peräti itse toimijaa jututettavaksi?

Ota minuun yhteyttä, sähköpostilla otto.aura@gmail.com tai sosiaalisen median kautta.

Teen nimittäin väitöskirjaa työvoiman sotilaallisesta käytöstä Suomessa toisen maailmansodan aikana. Tarkastelen aihetta linnoitustöiden kautta. Organisaatiopuolta on sinänsä helppo tutkia, se vaatii vain kovaa arkistotyötä.

"Iltahetki työvelvollisten kämpässä." 27.3.1942. SA-kuva.

Mutta itse työvoiman - oli sitten työnjohto tai työntekijät kyseessä - osalta tilanne on hieman vaikeampi. Työnjohtajat mainitaan arkistoiduissa lähteissä usein nimillä, mutta työntekijät muuttuvat helposti numeroiksi. Ellei sitten syyllistynyt rikkeeseen ja joutunut kuulusteltavaksi...

Saa jakaa! :-)

Työvelvollisten lukumäärä talvisodassa?

Tässä on yksi kysymys, jota on tullut ihmeteltyä: kuinka paljon työvelvollisia käskettiin puolustuslaitoksen töihin talvisodan aikana?

Kysymys on jännä siksi, kun siitä ei oikein ole ollut mitään summaa missään. Ei kansanhuoltoministeriön työvoimatoimiston arkistoissa tai edes päämajan työvoimatoimiston. Nämä kaksi kuitenkin olivat ne, jotka talvisodan aikana tämän homman niin sanotusti hoitivat.

Erilaisia lukumääriä tosin olin löytänyt, joista tässä muutamia. Tässä ensin yhdistelmä KHM:n ja PM:n työvoimatoimistojen lähetetyistä työvelvollisista.

Lähde: Kertomus Päämajan työvoimatoimiston toiminnasta ajalla 22/1-25/4 1940,

liite n:o 10 Eri kunnista puolustuslaitoksen töihin lähetettyjen työvelvollisten lukumäärä,

Perus-721/1, KA.

Tässä kuitenkin on selviä puutteita, kuten esim. Viipurin läänin saldo. Asiakirjoissa todetaan, että Viipurin läänistä otettiin kansanhuoltoviranomaisten ilmoitusten mukaan noin 3 500 miestä ja Päämajan työvoimatoimiston mukaan maaherran käskyllä noin 7 000 miestä linnoitustöihin. Puuttuu siis noin 10 000.

Laki yleisestä työvelvollisuudesta sodan aikana säädettiin 16.6.1939 ja toimeenpanoasetus annettiin 13.10.1939. Näiden perusteella

Toinen tilasto, jota voi katsoa on työmaiden vahvuusilmoituksista koottu tilasto huhtikuun ensimmäiseltä päivältä 1940.

Lähde: Kertomus Päämajan työvoimatoimiston toiminnasta ajalla 22/1-25/4 1940,

liite n:o 20 Työmaiden vahvuusilmoitukset 1/4-1940, Perus-721/1, KA.

Onko tässäkään kaikki? Mahdotonta sanoa muuta, kuin että koko talvisodan ajan vahvuusilmoitusten lähettämisessä oli suuria vaikeuksia ja tämä 1.4. koottu ilmeisesti täydellisin.

Näistä vedin johtopäätöksiä ja kirjoitin väitöskirjani talvisotaa käsittelevään lukuun (siis luvun käsikirjoitukseen), että työvelvollisten määrä oli noin 45 000.

Nyt sitten, välirauhan aikaisia asioita tutkiessani, löytyi "virallinen luku"!

Maaliskuussa 1941 asetettiin toimikunta laatimaan selvitystä työvelvollisuuden soveltamisesta sodan aikana. Puheenjohtajana toimi Yrjö W. Laaksonen, joka oli ollut Päämajan työvoimatoimistossa hommissa. Edellisen sodan aikana puolustuslaitoksen töihin oli otettu työvelvollisina 45016 miestä. Pidän tätä lukua uskottavana.

Lähde: Mietintö työvelvollisuuden käytäntöön soveltamisesta sodan aikana, I osa, 15.4.1941,

Liite 5. Sotilaslääneittäin tehty yhteenveto sodan aikana käytettävissä olevien ja viime

sodan aikana puolustuslaitoksen töihin otettujen työvelvollisten lukumäärästä.

Hi:2.2 Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön I arkisto, KA

Työvelvollisten ottaminen talvisodassa

Laki yleisestä työvelvollisuudesta sodan aikana säädettiin 16.6.1939. Sen perusteella jokainen suomalainen (ja tietyin edellytyksin Suomessa asuva ulkomaan kansalainen) kahdeksantoista vaan ei kuusikymmentä vuotta täyttänyt, oli velvollinen tekemään maanpuolustuksen etua välittömästi tai välillisesti tarkoittavaa työtä. Tämä teksti löytyy Kansallisarkiston digi-arkistosta valtioneuvoston pöytkirjoista täältä

Sitten 13.10.1939 annettiin aiheeseen liittyen kaksi asetusta ja yksi valtioneuvoston päätös, jotka löytyy myöskin digi-arkistosta. Asetus yleisestä työvelvollisuudesta sodan aikana annetun lain soveltamisesta, asetus yleisen työvelvollisuuden voimaansaattamisesta ja Valtioneuvoston päätös työstä, johon työvelvollisuutta voidaan soveltaa.

Sanonnan mukaan näillä mentiin!

Tammikuussa 1940 kuitenkin tilanne muuttui. Puolustusvoimat tarvitsi enemmän väkeä. Myös linnoittaminen oli käynnissä. Työvoiman suhteen tultiin sellaiseen johtopäätökseen, ettei voimassa ollut kansanhuoltoministeriön johtama järjestelmä ollut ajan tasalla. Päämajaan perustettiin työvoimatoimisto 22.1.1940 johtamaan puolustuslaitoksen tarvitseman työvoiman ottamista.

Nyt päädyttiin sotatilalain mukaiseen toimintaan, jossa määriteltiin mahdollisuus pakko-ottaa työvoimaa kiireisiin töihin, mutta maksimissaan 24 vuorokaudeksi. Näin sitten toimittiin. Kun näytti siltä, että 24 vuorokautta oli täyttymässä, Päämajan työvoimatoimiston päällikkö Eljas Kahra antoi yleisen kuulutuksen, jonka perusteella kaikki linnoitustyöimailla olleet työvelvollisuuslain alaiset julistettiin työvelvollisiksi. Kuulutus uusittiin kerran.

Ja näin sitten mentiin talvisodan loppuun. Työvelvollisten ottamiseen tehtiin muutos, mutta lopputulos pysyi samana. Seuraavassa postauksessa sitten hieman lukuja talvisodan työvelvollisten määrästä.

23. tutkimuskuukausi

Tammikuu on takana, ja se oli varsin hyvä kuukausi. Tutkimuksen kannalta ainakin!

Sain nimittäin "valmiiksi" talvisodan aikaa käsittelevän luvun käsikirjoituksen. "Valmis" sen takia, että muodon ja rakenteen suhteen uskon, että vasta kokonaisen työn viimeistelyvaiheessa voin tehdä ratkaisut, joiden kautta lainausmerkit voi jättää pois. Ja odotetaan nyt toki professorin palautetta tuosta nykyisestä... ;-) Mutta mielestäni siis sellaisessa kunnossa, että voi siirtyä eteenpäin.

Se puolestaan tarkoittaa sitä, että kronologiassa siirryn välirauhan aikaan, jota ei ole mitään syytä sivuuttaa. Tulen tutkimaan mm. sitä, millä tavalla talvisodan kokemukset otettiin huomioon työvoimakysymyksen suunnittelussa suhteessa tulevaan mahdolliseen sotaan. Toinen puoli on konkreettisella tasolla itärajan linnoittamisessa, joka omalta osaltaan loi perusteita jatkosodan aikaiselle työvoiman sotilaalliselle käytölle. Puhun siis siitä, joka kesällä -44 sai nimen Suomen Salpa.

Muutenkin on hyvä meno ja meininki. Välirauhan ja jatkosodan ajan tutkiminen on minulle myös hieman helpompaa, sillä osa aineistosta on jo tuttua - eli etsimiseen ei pitäisi mennä niin paljon aikaa, kuin talvisodan aikaisen lähdeaineiston kanssa. Let's see...

"Uuksu-Aunus-rautatien rakennustyöt ovat alkaneet: Työtä kallioleikkauksella." SA-kuva

Kaunis ja ruma talvisodan henki

Luin juuri Tuomas Teporan tutkimuksen "Sodan henki - kaunis ja ruma talvisota", joka julkaistiin viime vuonna. Suosittelen.

Aukaisi muutamia ajatuksia myös suhteessa omaan tutkimukseeni. Uskon, että täytyy tutkimuksessani ottaa myös muutamalla huomiolla kantaa 5.Rakennuskomppanian ja/tai Työryhmä Janhusen talvisodan henkeen. Muutama esimerkki nimittäin tulee mieleen.

Tämähän voisi olla laajemmankin kysmyksen paikka. Kotirintaman ja rintamamiesten kokemus talvisodasta ja talvisodan hengestä eivät olleet samat. Tämä on selvä nakki. Mutta millainen mahtoi sitten olla talvisodan henki ja talvisodan kokemus työvelvollisista kootuissa linnoitusrakennusjoukoissa?

Nämä kun sijoittuvat rintama-kotirintama -jaotuksella johonkin välimaastoon, joskin lähemmäs rintamaa kuin kotirintamaa.

Yksi huomautuksen paikka kirjasta kyllä osui minun silmääni. Tepora kirjoittaa:


”Poikkeustila oli muodollisesti voimassa, mitä vahvisti vielä 16. lokakuuta voimaan saatettu työvelvollisuuslaki kaikille 18–55-vuotiaille kansalaisille.”

Työvelvollisuuslain toimeenpanoasetus annettiin 13.10.1939 ja lain mukaan jokainen "18 vaan ei 60 vuotta" täyttänyt oli työvelvollinen. Tämähän nyt ei tietenkään tutkimuksen sisältöön vaikuta millään tavalla. "Sattuneesta syystä" osui silmääni...

22. tutkimuskuukausi

Joulukuuhun mahtui tutkimuksellisesti kaikenlaista mielenkiintoista. Jatkoseminaarissa oli käsittelyssä paperini, joka oli käytännössä yksi osa talvisotaa käsittelevästä luvusta. Ei ehkä ollut seminaaripaperina paras mahdollinen, kun suuri määrä kysymyksiä kohdistui sellaisiin asioihin joita käsitellään jossain muussa kohdassa talvisota-lukua. Jälleen muuten totesin oman tekstin oikoluvun kamalaksi tehtäväksi. Ja se tekstin määrä vain kasvaa...

Joulukuun kohokohtana oli konferenssimatka Torinoon, josta kirjoitin jo aiemmin.

Lisäksi voisi mainita, että luin Tuomas Teporan tutkimuksen Sodan henki - kaunis ja ruma talvisota. Tästä sain muutaman ajatuksen, joita täytyy vielä hieman hioa.

Myös arkistosta tuli pölytettyä vanhoja papereita, ja muutenkin kirjoiteltua. Perushommia siis.

Hyvää alkanutta vuotta 2016!

21. tutkimuskuukausi

Marraskuu siis, joka oli ja meni.

Ehkä tutkimuksen kannalta tärkeimpänä hommana oli talvisodan aikaa käsittelevän luvun kirjoittaminen. Se on nyt MELKEIN "valmis". Lainausmerkeissä siksi, että onhan kyseessä vielä käsikirjoitus, eikä sitä nyt kovin valmiina parane pitää.

Lisäksi pitäisi lukea lisää talvisodasta ja ajasta juuri sitä ennen. Millaisen tiedon varassa maan johto teki päätöksiä? Mielessä on jokin kirja, mutten saa sitä ulos.. ehdotuksia otetaan vastaan!

Joulukuun puolivälissä suunnaksi Torino ja ELHN:n 1. konferenssi: http://www.storialavoro.it/elhn-turin

Katsotaas, jos joulukuussa saisi vähän enemmän tännekin taas tekstiä. Aika näyttää.

Huomio työnjohdosta

Seuraava lainaus on talvisodan ajalta, Saimaan kanavan estetöiden tarkistusmatkan raportista 1.1.1940. Kirjoittajana majuri Vansén.

”Jos vastaava mestari ei ole täysin varma, miten työ on suoritettava, on pyydettävä ohjeita esimiehiltään. Väärin suoritettu työ voi aiheuttaa paljon suuremman ajanhukan kuin ohjeiden hankkiminen. Sitä paitsi menettää työnjohtaja helposti arvotavaltansa, jos hän on pakotettu antamaan purkamismääräyksen työlle, jonka juuri on suorittanut.”

Tässä vielä SA-kuva, joskaan ei tuolta työmaalta...

"Hv-este n. 6.5 km Räisälästä Pölläkkälään.
Räisälä. 1939.12.18" SA-kuva.

 

Yksikköön jäänyttä kenttäpostia, kevät 1940

Juuri parhaillaan teen työtä yhden talvisodan aikaisen linnoitustöissä toimineen yksikön arkistomateriaalin parissa. Vastaan tuli nipullinen kenttäpostia, joka oli mitä ilmeisemmin palautettu lähettäjän kenttäpostikonttoriin, mutta jotka eivät kuitenkaan olleet lähettäjälle asti palautuneet. Oli syy sitten mikä, se ei käy ilmi.

Erittäin mielenkiintoista! Ensimmäiset työvelvollisten kirjoittamat kirjeet, joita olen tavannut. Tuossa aikaisemmassa kirjoituksessani tiedustelin, että josko sellaisia löytyisi vielä jostain jonkun hallusta?

Sisältöihin en tässä nyt sen enempää mene, kuin että aika yleisen tason kuvauksessa liikuttiin. Nämä kaikki kirjeet olivat jo rauhanteon jälkeiseltä ajalta, ja kotiinpääsystä niissä paljon puhuttiin. Tuossa vaiheessa useita miehiä tarkistettiin uudestaan ja lähetettiin sotakoulutukseen.

Yksi kenttäpostikortti oli kuitenkin niin oivaltava, että on aivan pakko jakaa se tässä kaikille.

Työvelvolliset sodassa - aineistokuulutus

Työvelvolliset talvi- ja jatkosodassa, siinä on yksi erittäin merkittävä kokonaisuus väitöskirjatutkimustani. Onko sinulla, sukulaisillasi tai jollain tutulla jotain työvelvollisten mahdollisesti tuottamaa muistia, kirjeitä, päiväkirjoja, dokumentteja?

Vai peräti työvelvollisena maataan palvellutta, joka haluaisia muistella asioita? Jos on jotain tai mitään, ota yhteyttä minuun! Myös kaikki linnoittamiseen liittyvä kiinnostaa niin talvisodan, salpalinjan kuin jatkosodan osalta. Sähköpostia voi laittaa osoitteeseen otto.aura@gmail.com

"Ahkerasti miehet kärräävätkin valumuotteihin betonia, josta sitten kehittyy tukevia pesäkkeitä.
Ahijärvi 1942.08.07" SA-Kuva.

Huomasin nimitätin juuri, että Jussi Jalonen laittoi blogiinsa julkisen aineistopyynnön koskien Summan taistelua. Tämä herätti muistini siltä osin, että olin samanlaista ajatusta pyöritellyt joskus nukkumaanmenoaikaan ja unohtanut sen sitten toteuttaa. Nytpä minäkin sen sain aikaiseksi, kiitos Jussi!

Tutkimukseni pääkohteena on miten työvoimaa käytettiin sotilaallisiin tarkoituksiin Suomessa toisen maailmansodan aikana. Kaiken kaikkiaan yksi merkittävä osa tästä oli linnoitustyöt, joihin käskettiin arviolta jopa 100 000 suomalaista työvelvollista. Edelleen hämmästyttää ja kummastuttaa, miksei asia ole pahemmin tutkijoita kiinnostanut. No, minua kiinnostaa!

Saa jakaa!

Talvisota, Työryhmä Janhunen ja työvelvolliset

Talvisodan aikana voimassa olleen työvelvollisuuslain mukaan jokainen suomalainen joka oli täyttänyt 18 vaan ei 60 vuotta oli velvollinen tekemään maanpuolustuksen etua tarkoittavaa työtä. Hauska ilmaus muuten tuo 18 vaan ei 60.

Jos taas mietitään asevelvollisuutta ja kenttäarmeijaa, niin reservistä otettiin pääosin 20-40 vuotta täyttäneitä miehiä. Näin ollen olisi helppo päätellä, että valtaosa työvelvollisuuslain perusteella työvelvollisiksi määrätyt linnoitustöissä olleet miehet olisivat olleet siinä 40 ja 60 välillä. Tätä itse asiassa on perinteisesti toistettu esimerkiksi aikalaislähteissä.

Käydessäni läpi talvisodan aikaisen linnoitustöissä olleen ja työvelvollisista kootun Työryhmä Janhusen arkistoa, tuli ensimmäistä kertaa vastaan työvelvollisten työkirjoja. Näitä oli kaksi nippua, jotka näkyvät tuossa kuvassa alla.

Yhteensä näitä oli 260 kpl, eli ei missään nimessä kaikista Työryhmän työvelvollisista. Epäilen, että syynä saattaa olla tammikuussa 1940 tapahtunut organisaatio muutos, Päämajan työvoimatoimiston perustaminen ja se, että silloin ryhdyttiin ottamaan työvoimaa sotatilalain nojalla. En nimittäin ole nyt varma, että kuinka tunnollisesti työkirjoja täytettiin. Yhtä todennäköistä on, että loput työkirjat ovat yksinkertaisesti "jossain muualla".

Mutta palataan työvelvollisten ikään! Tämä tieto luonnollisesti löytyi työkirjoista. Alla olevassa kuvassa tulos.



Yksinkertaisella matematiikalla saadaan seuraavanlainen tulos.



Tässä tapauksessa niitä vanhempia olikin vähemmän!

Tämä on tietysti vain yksi vaatimattoman pieni esimerkki, eikä tästä voi mitään suurempia johtopäätöksiä vielä vetää. Pelkästään talvisodan aikana työvelvollisia oli linnoitustöissä ainakin yli 30 000. Mutta mielestäni tämä osoittaa, että aihetta on syytä tutkia hieman myös tältä kannalta.