Kirjepapereita vuodelta 1940 vol. 2

Edellisessä postauksessa laitoin kuvia kirjepapereista. Tarkemmin niiden yläosista, joissa oli aika hienoja firmojen tunnuksia ynnä muita. Tässä vielä muutama lisää!

Täytyy sanoa, että joku kuvien tulkitsija voisi vetää johtopäätöksiä tuosta Maan Romun logosta.

Kirjepapereita vuodelta 1940

Viime aikoina olen Kansallisarkistossa tutkinut kansanhuoltoministeriön (KHM) papereita. Oikein mukavasti on löytynyt substanssia, mutta sitten myös "hutiosumia", jotka ovat mielenkiintoisia/hauskoja/yms, muttei millään tapaa tähdellisiä tutkimuskysymysten kannalta.

Kansanhuoltoministeriöön tuli paljon kirjeitä erilaisilta firmoilta. Syy ei vähiten ollut siinä, että KHM vaati säännöstelyä varten saada tietoonsa erinäisiä seikkoja. Mutta nyt tässä kiinnitänkin huomioni kirjepapereihin, eikä kysymyksiin tai vastauksiin.

Kyllä meinaan muutamat erottuivat tavallisesta paperista. Alla muutamat esimerkit! Klikkaa kuvat auki!

Häkli, Lallukka ja Kumpp. osakeyhtiö

Keskusosuuskunta Labor r.l.

Aino Lindeman Ab - Mallastehdas ja kalaverkkotehdas!

Kaipio Oy. Kassakaappi- ja autokoritehdas

10. tutkimuskuukausi

Joulukuu oli ja meni varsin kaksijakoisesti tutkimuksen kannalta. Ensimmäinen puolikas oli hyvää tekemistä arkistossa. Kohteena oli kansanhuoltoministeriö talvisodan aikana. Erittäin mielenkiintoista materiaalia löytyi. KHM oli kuitenkin vastuussa työvelvollisuuslain toimeenpanosta tammikuulle asti.

Toinen puolikas joulukuusta puolestaan meni köhässä, jolloin arkistotyö on tosi huono idea ja sen jälkeen tulikin jo joulu. Tämä pysäys kyllä ärsyttää edelleen, sillä tämän hetkisten rajausten mukaan jäi tutkimatta vain viisi kotelollista/nidettä kansanhuoltoministeriön yleisen osaston arkistosta. Ei auta, ensi viikolla sitten...

Sain myös kirjoitettua aika hyvin jo tutkimukseni ajallisen rajauksen "ulkopuolelta", 1920- ja 1930-luvuilta, siitä miten työvoimakysymystä otettiin huomioon taloudellisen puolustusvalmiuden suunnittelussa. Lyhyt vastaus: otettiin, mutta konkreettiset teot jäivät aika vähiin.

 Uuteen vuoteen samoilla linjoilla! Rahoituksen toinen vuosi myönnettiin suunnitelman mukaan. Tästä on hyvä jatkaa!

Mutta siis että vuosi 2015?! Siinäpä taas opettelua sitten päiväyksien kirjoittamiseen...

Säännöstelystä vuonna 1939

Toisen maailmansodan syttymisen jälkeen perustettiin Suomeen kansanhuoltominsteriö, jonka tärkein tehtävä oli niin sanotusti pitää kansa leivässä. Tyhjästä tätä ministeriötä ei nykäisty kasaan, vaan jo 30-luvun alkupuolella oli suunnittelutyö ollut käynnissä taloudellisen puolustusneuvoston toimesta. Tällöin suunniteltiin sekä keskusorganisaatio, että paikalliset osastot.

Kansanhuoltoministeriön mallia oli otettu paljon Ruotsista, jossa taloudellisen puolustusvalmiuden kehittämistyö oli aloitettu aiemmin kuin Suomessa. Mistään matkimisesta ei kuitenkaan ollut kyse, vaan taloudellisessa puolustusneuvostossa tarkasteltiin kysymyksiä suomalaisesta näkökulmasta ottaen huomioon maan elinkeinorakenne ja muut erityispiirteet.

Tärkein tuote, jota alusi ryhdyttiin säännöstelemään oli sokeri. Kuten nyt kaikki tietää, on sokerissa paljon energiaa, ja sitä piti saada myös kansalle. Paikalliset kansanhuoltopiirit antoivat sokerinostoluvat esimerkiksi kaupoille ja ravintoiloille. Kansanhuoltoministeriössä vedettiin korkeamman tason linjauksia ja määriteltiin hintoja sekä seurattiin tuontia. Oli tarpeen tietää, kuinka paljon esimerkiksi kauppalaivoissa oli tullattavaa sokeria tulossa maahan.

Toinen ensimmäisistä säännöstelyn kohteista oli kahvi. Näistä annettiin tarkat määräykset paahtimoittain, millaisia sekoituksia sai tehdä puhtaasta kahvista ja millaisilla suhteilla kahvia, josta tietty prosenttiosuus oli jotain korvikeainetta. Myös hinnat määrättiin.

Sokerista löytyi arkistosta mielenkiintoinen dokumentti. Ulkoasiainministeriö oli lähettänyt kirjeen kansanhuoltoministeriölle 21.11.1939, eli 9 päivää ennen talvisodan syttymistä.

"Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton täkäläinen lähetystö on jättänyt ulkoasianministeriölle anomuksen, että ministeri Derevianski'lle myönnettäisiin 40 kg ylimääräinen sokerierä edustustarkoituksia varten.

Ulkoasiainministeriö puoltaa tätä anomusta ja pyytää kunnioittaen Kansanhuoltoministeriötä ryhtymään asian aiheuttamiin toimenpiteisiin."

Mikä oli päätös? En muista enää. Mutta paljonko sokeria 40 kg oli tuon ajan meiningeissä "tavallisille ihmisille" tai diplomaateille?

Oheisessa kuvassa kenties itse Derevianski, saa korjata tai tarkentaa!

"Venäjän lähettiläs poistuu Suomesta. 1939.12.03" SA-Kuva.

Talvisota, #sota39 ja KTR8

Ylellä on käynnissä mielenkiintoinen projekti #sota39, tsekkaa twitter ja ylen nettisivut. Tämän  inspiroimana kaivoin jälleen esille isoäitini isän lähettämät kirjeet talvisodan ajalta. Tutkailin myös sota-arkistosta kopioituja kantakorttia ja sotilaspassia (ihan joka sivusta ei tullut ostettua kopiota, joten pitäisikin tilata uudestaan).

Olen tästä toki jo aiemminkin kirjoittanut, nimittäin pari vuotta sitten marraskuussa ja joulukuussa. Jo tuolta ajalta on peräisin viimeisin väärä tietoni. Olin nimittäin saanut päähäni, että Mauri palveli II/KTR 8, eli kahdeksannen kenttätykistörykmentin toisessa patteristossa. Pitkään myös ihmettelin, että eikö sitä tarkempaa yksikköä saanut kirjoitettua mihinkään, kun tuo patteristo on kuitenkin aika iso.

Mauri astui palvelkukseen 14.10.1939 ja yksikkönä oli I/KTR 8, joka oli kauhajokisista kokoonpantu. Ja kun lähdeaineistoa lukee, niin seuravassa kohdassa harhaannuin:

"Siirretty 2. ptriin."

Ptri tarkoittaa patteria. Koska patteristo merkittiin I ja patteri 2. eli yksikkö oli 2/I/KTR 8. Olin tuosta lukenut sen niin, että Mauri oli siirretty I pstosta II pstoon, mutta näinhän ei suinkaan ollut! Vaan ensimmäisen patteriston toiseen patteriin. Ja tehtävänä oli taistelulähetti. Huh, huh.

Mutta eipä mennyt taaskaan vanhojen papereiden selaaminen hukkaan!

Kuvassa KTR 8 ja oikea suunta (Kiviniemi), mutta eri patteri!

"Sakkola Kiviniemi. 4/KTR 8.Patteri asemia kaivannossa." SA-kuva.

9. tutkimuskuukausi

Kulunut kuukausi oli hyvin intensiivisen kirjoittamisen kuukausi. Sen seurauksena uskon, että myös valtaosa maailmansotien välisen ajan jutuista on aikalailla kasassa. Tärkein tässä nyt näyttää olleen taloudellinen puolustusneuvosto ja sen tekemät suunnitelmat säännöstelyorgansiaatiosta ja työvoimakysymyksistä. Lisäksi jo vuosien 1924 ja 1926 sotatalouskomiteat olivat omalta osaltaan merkittäviä.

Ehkä yksi kiinnostavimmista asioista on se, että jo 30-luvun alkupuolella taloudellisen puolustusneuvoston toimistosta todettiin, että työvelvollisuuslain luonnos oli jo valmiina puolustusministeriössä. Samaan syssyyn todettiin myös se, että sitä ei ennen tarvetta edes aleta käsittelemään eduskunnassa. Tekstit ja asetukset olivat pöytälaatikossa!

Oliko lokakuussa 1938 sitten tilanne sellainen, jota suunniteltiin vuosikymmenen alussa vai todettiinko lain tarpeellisuus "muuten vaan"? Joka tapauksessa laki yleisestä työvelvollisuudesta sodan aikana vahvistettiin 16.6.1939 ja sen toimeenpanosta määrättiin jo 13.10.1939.

Olen myös jo ehtinyt aloittaa talvisodan ajan materiaalin keräämisen. Ensimmäisenä on vuorossa kansanhuoltoministeriö, jonka vastuulla oli säännöstelyn ohella työvelvollisuusasioiden toimeenpano.