Säännöstelystä vuonna 1939

Toisen maailmansodan syttymisen jälkeen perustettiin Suomeen kansanhuoltominsteriö, jonka tärkein tehtävä oli niin sanotusti pitää kansa leivässä. Tyhjästä tätä ministeriötä ei nykäisty kasaan, vaan jo 30-luvun alkupuolella oli suunnittelutyö ollut käynnissä taloudellisen puolustusneuvoston toimesta. Tällöin suunniteltiin sekä keskusorganisaatio, että paikalliset osastot.

Kansanhuoltoministeriön mallia oli otettu paljon Ruotsista, jossa taloudellisen puolustusvalmiuden kehittämistyö oli aloitettu aiemmin kuin Suomessa. Mistään matkimisesta ei kuitenkaan ollut kyse, vaan taloudellisessa puolustusneuvostossa tarkasteltiin kysymyksiä suomalaisesta näkökulmasta ottaen huomioon maan elinkeinorakenne ja muut erityispiirteet.

Tärkein tuote, jota alusi ryhdyttiin säännöstelemään oli sokeri. Kuten nyt kaikki tietää, on sokerissa paljon energiaa, ja sitä piti saada myös kansalle. Paikalliset kansanhuoltopiirit antoivat sokerinostoluvat esimerkiksi kaupoille ja ravintoiloille. Kansanhuoltoministeriössä vedettiin korkeamman tason linjauksia ja määriteltiin hintoja sekä seurattiin tuontia. Oli tarpeen tietää, kuinka paljon esimerkiksi kauppalaivoissa oli tullattavaa sokeria tulossa maahan.

Toinen ensimmäisistä säännöstelyn kohteista oli kahvi. Näistä annettiin tarkat määräykset paahtimoittain, millaisia sekoituksia sai tehdä puhtaasta kahvista ja millaisilla suhteilla kahvia, josta tietty prosenttiosuus oli jotain korvikeainetta. Myös hinnat määrättiin.

Sokerista löytyi arkistosta mielenkiintoinen dokumentti. Ulkoasiainministeriö oli lähettänyt kirjeen kansanhuoltoministeriölle 21.11.1939, eli 9 päivää ennen talvisodan syttymistä.

"Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton täkäläinen lähetystö on jättänyt ulkoasianministeriölle anomuksen, että ministeri Derevianski'lle myönnettäisiin 40 kg ylimääräinen sokerierä edustustarkoituksia varten.

Ulkoasiainministeriö puoltaa tätä anomusta ja pyytää kunnioittaen Kansanhuoltoministeriötä ryhtymään asian aiheuttamiin toimenpiteisiin."

Mikä oli päätös? En muista enää. Mutta paljonko sokeria 40 kg oli tuon ajan meiningeissä "tavallisille ihmisille" tai diplomaateille?

Oheisessa kuvassa kenties itse Derevianski, saa korjata tai tarkentaa!

"Venäjän lähettiläs poistuu Suomesta. 1939.12.03" SA-Kuva.

Talvisota, #sota39 ja KTR8

Ylellä on käynnissä mielenkiintoinen projekti #sota39, tsekkaa twitter ja ylen nettisivut. Tämän  inspiroimana kaivoin jälleen esille isoäitini isän lähettämät kirjeet talvisodan ajalta. Tutkailin myös sota-arkistosta kopioituja kantakorttia ja sotilaspassia (ihan joka sivusta ei tullut ostettua kopiota, joten pitäisikin tilata uudestaan).

Olen tästä toki jo aiemminkin kirjoittanut, nimittäin pari vuotta sitten marraskuussa ja joulukuussa. Jo tuolta ajalta on peräisin viimeisin väärä tietoni. Olin nimittäin saanut päähäni, että Mauri palveli II/KTR 8, eli kahdeksannen kenttätykistörykmentin toisessa patteristossa. Pitkään myös ihmettelin, että eikö sitä tarkempaa yksikköä saanut kirjoitettua mihinkään, kun tuo patteristo on kuitenkin aika iso.

Mauri astui palvelkukseen 14.10.1939 ja yksikkönä oli I/KTR 8, joka oli kauhajokisista kokoonpantu. Ja kun lähdeaineistoa lukee, niin seuravassa kohdassa harhaannuin:

"Siirretty 2. ptriin."

Ptri tarkoittaa patteria. Koska patteristo merkittiin I ja patteri 2. eli yksikkö oli 2/I/KTR 8. Olin tuosta lukenut sen niin, että Mauri oli siirretty I pstosta II pstoon, mutta näinhän ei suinkaan ollut! Vaan ensimmäisen patteriston toiseen patteriin. Ja tehtävänä oli taistelulähetti. Huh, huh.

Mutta eipä mennyt taaskaan vanhojen papereiden selaaminen hukkaan!

Kuvassa KTR 8 ja oikea suunta (Kiviniemi), mutta eri patteri!

"Sakkola Kiviniemi. 4/KTR 8.Patteri asemia kaivannossa." SA-kuva.

9. tutkimuskuukausi

Kulunut kuukausi oli hyvin intensiivisen kirjoittamisen kuukausi. Sen seurauksena uskon, että myös valtaosa maailmansotien välisen ajan jutuista on aikalailla kasassa. Tärkein tässä nyt näyttää olleen taloudellinen puolustusneuvosto ja sen tekemät suunnitelmat säännöstelyorgansiaatiosta ja työvoimakysymyksistä. Lisäksi jo vuosien 1924 ja 1926 sotatalouskomiteat olivat omalta osaltaan merkittäviä.

Ehkä yksi kiinnostavimmista asioista on se, että jo 30-luvun alkupuolella taloudellisen puolustusneuvoston toimistosta todettiin, että työvelvollisuuslain luonnos oli jo valmiina puolustusministeriössä. Samaan syssyyn todettiin myös se, että sitä ei ennen tarvetta edes aleta käsittelemään eduskunnassa. Tekstit ja asetukset olivat pöytälaatikossa!

Oliko lokakuussa 1938 sitten tilanne sellainen, jota suunniteltiin vuosikymmenen alussa vai todettiinko lain tarpeellisuus "muuten vaan"? Joka tapauksessa laki yleisestä työvelvollisuudesta sodan aikana vahvistettiin 16.6.1939 ja sen toimeenpanosta määrättiin jo 13.10.1939.

Olen myös jo ehtinyt aloittaa talvisodan ajan materiaalin keräämisen. Ensimmäisenä on vuorossa kansanhuoltoministeriö, jonka vastuulla oli säännöstelyn ohella työvelvollisuusasioiden toimeenpano.

Italialaista sotataloutta m/1930

Kaikenlaista löytyy, kun arkistoja kaivelee.

Nyt tuli vastaan jonkun suomalaisen upseerin kirjoittama selostus Italian Sotakorkeakoulun sotatalouden luentosarjalta 1930. Allekirjoitusta ei ole, mutta kai sen jostain saisi esille, kuka/ketkä tuolloin Italian sotakorkeakoulussa opiskelivat. Vaan eipä se nyt tässä ole tärkeintä.

Teksti itsessään pistää kyllä silmään kovin erilaisena suomalaiseen verrattuna. Otan tähän hieman lainauksia dokumentista. Heti alkuvaiheessa tehdään seuraava huomio:

"Äärimmäisyysvasemmistopuoleet ja pasifistiporvarit ovat harjoittanete laajaa propagandaa sotaa vastaan."

Hieno niputus, ei voi muuta sanoa. Kertonee jotain mentaliteeteista?

Luennoilla puhuttiin myös ensimmäisestä maailmansodasta ja esimerkiksi propagandasta.

"Ulkomaista propagandaa hoitivat aluksi lähettiläät ja konsulit ja annettiin sittemmin salkuttoman ministerin hoitoon, jonka onnistui vähitellen todistaa sotilaallinen ponnistuksemme, sotateollisuutemme ja meidän neroutemme."

Mitenkä Italia muuten pärjäsikään ensimmäisessä maailmansodassa?

Otetaan loppuun vielä katsaus keinoista, joita Italia selostuksen mukaan käytti aikana, jolloin työläisistä oli puutetta. Luonnollinen keino oli vapauttaa miehiä rintamapalveluksesta, sen lisäksi lapsille ja naisille otettiin käyttöön yötyö ja sunnuntaityö. Kolmanneksi työintoa "kiihdytettiin" palkinnoilla.

Neljäs keino, joka todella kiinnitti huomioni, pakkotyön käyttö. Tarkennuksena  "sotavangit, vanhukset, rangaistuvangit j.n.e."! Viidentenä keinona oli myöntää maataloutta varten lomia kylvöihin ja elonkerjuuta varten. Kuudentena ja viimeisenä mainittiin kovin epämääräinen keino luoda "spesialityövoimaa".

Että semmoista tällä kertaa.

Kirja-arvostelu, Viipuri menetetty!

Luin tuossa Ohto Mannisen ja Kyösti Rainilan kirjan Viipuri menetetty!

Kirjoitin siitä kirja-arvostelun Agricolaan. Suosittelen kyllä kaikille luettavaksi! Kirjaa ainakin, ja miksei arvosteluakin. http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/index.php?id=3636

Lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota kuviin, jotka agricolan toimitus liitti arvosteluuni. Niistäkin kuvista puhutaan kyseissä kirjassa!

8. tutkimuskuukausi

Lokakuun varsinaisena teemana oli väitöstutkimukseni aikarajauksen "alittaminen". Tarkastelussa oli siis maailmansotien välinen aika ja se, miten tilanne muodostui sellaiseksi kuin se talvisodan alkaessa oli.

Pääpaino oli työvoiman suunnittelussa säännöstelyn näkökulmasta ja pääasiallinen toimija oli taloudellinen puolustusneuvosto. Taloudellinen puolustusneuvostokin on mielenkiintoinen toimija, jota on tutkittu kovin vähän. Suoranaisesti asiaan liittyy vain Ilkka Seppisen Ahdinkoajan varalle. Taloudellinen puolustusneuvosto ja puolustustaloudellinen suunnittelukunta huoltovarmuuden kehittäjänä 1929-1955-1995. Tässäkin taloudellinen puolustusneuvosto saa vain parisenkymmentä sivua osakseen.

Tätä ajanjakson tarkastelua varten kävin arkistossa läpi kaikki taloudellisen puolustusneuvoston asiakirjat, jotka löysin. Paljon mielenkiintoisia asioita löytyikin ja niistä monia on tullut jaettua esim. Twitterissä.

Nyt on hahmoteltuna jonkinlainen käsitys siitä kehityskulusta, joka tapahtui. Seuraavaksi onkin syytä tehdä paluu arkistoon ja ottaa käsittelyyn työvoiman sotilaallinen käyttö talvisodassa.