Hesarin kommentissa todettiin, että:
"Olisi tarpeen saada vihdoin aikaan Suomen Akatemian uusi ja entistä laajempi tutkimusprojekti yliopisto- ja kulttuurielämän suuntautumisesta ja antautumisesta natsi-Saksan palvelukseen."
Mutta minkälainen tutkimus tästä pitäisi tehdä?
Mielestäni viime aikoina on tullut erilaisia teemoja käsitelleitä tutkimuksia, vaikka en ihan hirveästi olekaan Suomen ja Saksan suhteisiin perehtynyt. Viimeisin, jonka itse olen aiheesta lukenut oli Markki Jokisipilän ja Janne Könösen "Kolmannen valtakunnan vieraat".
Mutta millainen tutkimus sitten pitäisi tehdä? Vai onko kyse siitä, ettei ole tehty "oikeanlaista" tutkimusta?
Samaisen näkökulman kirjoittaneelta Veijo Murtomäeltä oli myös juttu:
Suomalainen eliitti ylisti kilpaa Hitleriä – taiteilijoiden natsisuhteet ovat usein "unohtuneet"
Mitä mieltä olette te, jotka historiantutkimuksen perusteista tiedätte?
keskiviikko 12. elokuuta 2015
maanantai 3. elokuuta 2015
17. tutkimuskuukausi
Heinäkuun kutsuminen tutkimuskuukaudeksi on kyllä lievää liioittelua. Se nimittäin meni valtaosin lapsenvahtihommissa, sillä lapset olivat vielä heinäkuun kesälomalla päiväkodista ja vaimoni loma puolestaan loppui jo juhannukseen. Kutsutaanko sitä nyt sitten kesälomaksi vai miksi...
No jotain kuitenkin sain tutkimuksenkin kannalta tehtyä, nimittäin sellaista jota on helppo tehdä kaikkialla. Luin tutkimuskirjallisuutta!
Kaksi ansaitsee erityisesti maininnan.
Idea tulee selville otsikosta. Erittäin hyödyllinen ja mielenkiintoinen tutkimus. Valitettavasti työvoiman suunnittelua ei analysoitu, mutta sentään mainittiin. Hauskaa sinänsä, mikäli hauska nyt jälleen on oikea termi, oli huomata, että monet sotaan varautumisen ongelmat olivat hyvin samanlaisia niin USA:ssa kuin Suomessa. Tietysti kokoluokka oli aivan erilainen.
Puolestaan käsiteltiin nimensä mukaisesti Ruotsia ja erityisesti teollisuuden sotavalmiutta. Työvoimasta mainittiin tasan se, että tutkimuksen keskiössä olleen Rikskommission för ekonomisk försvarsberedskap'in aloitteesta omanlaisensa versio työvelvollisuudesta. Månsson kirjoitti:
Tuosta Ruotsin allmän tjänstepliktistä pitää saada lisää selkoa, jos joku törmää jossain mainintoihin, saa kertoa!
Nyt elokuulta odotan paluuta arkeen ja siihen, että pääsee myös kirjoittamaan. Kesän aikana olen kokenut turhautumisen hetkiä siitä syystä, että on tuntunut ettei mitään saa aikaan. Tajuttuani turhautumiseni, ärsyynnyin siitä - sillä koko ajanhan sain aikaiseksi lukemalla tutkimuskirjallisuutta!
Ai niin, päätin myös lukaista yhden sotakirjan, nimittäin Esa Anttalan kirjan Aavepartio. Mistähän se edes oli hyllyyni joutunut? Omistuskirjoitus vuodelta 1971 kertoo, että kyseinen kirja kuuluu oikeasti isälleni. Kaukopartioista kertonut kirja ei ollut mikään perinteinen sankaritarina.
No jotain kuitenkin sain tutkimuksenkin kannalta tehtyä, nimittäin sellaista jota on helppo tehdä kaikkialla. Luin tutkimuskirjallisuutta!
Kaksi ansaitsee erityisesti maininnan.
Koistinen,
Paul A.C.: Planning war, pursuing peace. The
political economy of American warfare, 1920-1939. Series: Modern War
Studies. University Press of Kansas, Kansas 1998.
Idea tulee selville otsikosta. Erittäin hyödyllinen ja mielenkiintoinen tutkimus. Valitettavasti työvoiman suunnittelua ei analysoitu, mutta sentään mainittiin. Hauskaa sinänsä, mikäli hauska nyt jälleen on oikea termi, oli huomata, että monet sotaan varautumisen ongelmat olivat hyvin samanlaisia niin USA:ssa kuin Suomessa. Tietysti kokoluokka oli aivan erilainen.
Månsson, Olle: Industriell beredskap. Om ekonomisk
försvarsplanering inför andra världskriget. LiberFörlag, Stockholm 1976.
Puolestaan käsiteltiin nimensä mukaisesti Ruotsia ja erityisesti teollisuuden sotavalmiutta. Työvoimasta mainittiin tasan se, että tutkimuksen keskiössä olleen Rikskommission för ekonomisk försvarsberedskap'in aloitteesta omanlaisensa versio työvelvollisuudesta. Månsson kirjoitti:
”Kommissionen
förberedde arbetskraftsresurserna fördelning och utnyttjande. Ett resultat av
dess verksamhet var förslaget till allmän tjänsteplikt, dvs en tvångarbetslag
som gav staten rätt att disponera över arbetsföra medborgare mellan 15 och 70
år.”
Tuosta Ruotsin allmän tjänstepliktistä pitää saada lisää selkoa, jos joku törmää jossain mainintoihin, saa kertoa!
Nyt elokuulta odotan paluuta arkeen ja siihen, että pääsee myös kirjoittamaan. Kesän aikana olen kokenut turhautumisen hetkiä siitä syystä, että on tuntunut ettei mitään saa aikaan. Tajuttuani turhautumiseni, ärsyynnyin siitä - sillä koko ajanhan sain aikaiseksi lukemalla tutkimuskirjallisuutta!
Ai niin, päätin myös lukaista yhden sotakirjan, nimittäin Esa Anttalan kirjan Aavepartio. Mistähän se edes oli hyllyyni joutunut? Omistuskirjoitus vuodelta 1971 kertoo, että kyseinen kirja kuuluu oikeasti isälleni. Kaukopartioista kertonut kirja ei ollut mikään perinteinen sankaritarina.
tiistai 14. heinäkuuta 2015
Kirja Salpalinjasta
Luin tuossa hetki sitten kirjan nimeltä Hanaa, sanoi Hanell – Jees, betonia, vastasi kapteeni Arimo. Salpalinjan linnoitustyöt Etelä-Savossa. Kirja kiinnosti minua, aikalaisilmaisua käyttäen, sattuneestä syystä.
Kirjoitin siitä myös kirja-arvostelun agricolaan.
Muutama asia jäi vaivaamaan: miksi otsikko oli tuo mikä se oli? Ja: miksi kirjasta oli tehty niin vaikean kokoinen?
Yksi hauska sattumakin tuossa lukemisen aikana kävi ilmi. Viime syksynä kävin pitämässä esitelmän Miehikkälän Salpalinja-museolla. Aihe oli jotain sellaista kuin Salpalinja 1941-44 ja miten reagoitiin kesällä -44 alkaneeseen puna-armeijan strategiseen iskuun. Halusin päästä käsiksi esim. siihen, mitä rakennusyksiköt tekivät.
Aikaisemmasta jo tiesin sen, että välirauhan aikaina rakennetun pääpuolustusaseman, nykyisin Salpalinjan, kaikkien töiden johto maaliskuusta 1942 kesään 1944 oli Kunnossapito- ja tarkastustoimiston (KT-toimisto) käsissä. KT-toimistolla oli alaisuudessaan erillisiä linnoitusrakennuskomppanioita, jotka oli kokoonpantu ns. "tärähtäneistä", eli toipilaista.
Päätin siis tarkastella luentoa (ja myös tutkimustani) varten jotain näistä erillisistä linnoitusrakennuskomppanioista ja täysin stetsonin menetelmällä yksiköksi valikoitui 24. Er.LinRK, jonka osalta tutkin käytännössä kaiken löydettävissä olleen arkistomateriaalin kansallisarkistosta. Ja kuinka sattuikaan, tämä komppania oli sellainen joka työskenteli Etelä-Savon alueella ja oli mukana tässä puheena olevassa kirjassa.
Sellaista tällä kertaa.
Kirjoitin siitä myös kirja-arvostelun agricolaan.
 |
"Pajasalmen yli rakennettu ponttoonisilta Pajasalmi 1941.06.24" SA-kuva. |
Muutama asia jäi vaivaamaan: miksi otsikko oli tuo mikä se oli? Ja: miksi kirjasta oli tehty niin vaikean kokoinen?
Yksi hauska sattumakin tuossa lukemisen aikana kävi ilmi. Viime syksynä kävin pitämässä esitelmän Miehikkälän Salpalinja-museolla. Aihe oli jotain sellaista kuin Salpalinja 1941-44 ja miten reagoitiin kesällä -44 alkaneeseen puna-armeijan strategiseen iskuun. Halusin päästä käsiksi esim. siihen, mitä rakennusyksiköt tekivät.
Aikaisemmasta jo tiesin sen, että välirauhan aikaina rakennetun pääpuolustusaseman, nykyisin Salpalinjan, kaikkien töiden johto maaliskuusta 1942 kesään 1944 oli Kunnossapito- ja tarkastustoimiston (KT-toimisto) käsissä. KT-toimistolla oli alaisuudessaan erillisiä linnoitusrakennuskomppanioita, jotka oli kokoonpantu ns. "tärähtäneistä", eli toipilaista.
Päätin siis tarkastella luentoa (ja myös tutkimustani) varten jotain näistä erillisistä linnoitusrakennuskomppanioista ja täysin stetsonin menetelmällä yksiköksi valikoitui 24. Er.LinRK, jonka osalta tutkin käytännössä kaiken löydettävissä olleen arkistomateriaalin kansallisarkistosta. Ja kuinka sattuikaan, tämä komppania oli sellainen joka työskenteli Etelä-Savon alueella ja oli mukana tässä puheena olevassa kirjassa.
Sellaista tällä kertaa.
torstai 9. heinäkuuta 2015
16. tutkimuskuukausi
Oho! Meinasin unohtaa tämän kuukausittaisen "raportin". Tarkastelussa siis, millainen oli kesäkuu tutkimuksen kannalta.
Pääpaino, silloin kun töihin pääsi, oli lukemisessa ja lukemisen ymmärtämisessä. Ja vähän kirjoittamisessakin, esimerkiksi kirja-arvostelun, joka nyt tuli heinäkuun alussa agricolaan.
Myös kesämökillä pääsimme käymään pitkällisen arvonnan jälkeen. Sää oli kuin yleensä kesäkuussa, välillä satoi ja välillä paistoi!
Pääpaino, silloin kun töihin pääsi, oli lukemisessa ja lukemisen ymmärtämisessä. Ja vähän kirjoittamisessakin, esimerkiksi kirja-arvostelun, joka nyt tuli heinäkuun alussa agricolaan.
Myös kesämökillä pääsimme käymään pitkällisen arvonnan jälkeen. Sää oli kuin yleensä kesäkuussa, välillä satoi ja välillä paistoi!
keskiviikko 17. kesäkuuta 2015
Lukemistoa ja historiallinen lakana
Nyt on taas aika kulunut pääasiassa lukemisen parissa. Pitää lukea, jotta voi kirjoittaa! Tällä kertaa olen lukenut vaihteeksi sotataloudesta ja sen suunnittelusta (tai suunnittelemattomuudesta). Jotkut asiat selkiytyy, mutta toiset kysymykset vain kasvavat. No, ihan vielä ei tarvitse kaikkeen osata vastatakaan.
Muutama erittäin paksu kirja on vielä jonossa (ihan kuin se jono siihen loppuisi)...
Ei tässä sentään pelkkää lukemista ole ollut kesäkuun alku. Nimittäin toukokuun loppu - kesäkuun alku lomailtiin Berliinissä. Myös siinä kaupungissa on historiaa! Paljon jäi vielä nähtävää.
Kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna olin kertaamassa Upinniemessä, jossa eräälle taistelijalle jaettiin käyttöön kovin historiallinen lakana.
Katso vaikka kuva; huh huh.
Lotta-Svärd ja kenttäsairaala 3. Lakanassa oli myös SA-leima.
Muutama erittäin paksu kirja on vielä jonossa (ihan kuin se jono siihen loppuisi)...
Ei tässä sentään pelkkää lukemista ole ollut kesäkuun alku. Nimittäin toukokuun loppu - kesäkuun alku lomailtiin Berliinissä. Myös siinä kaupungissa on historiaa! Paljon jäi vielä nähtävää.
Kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna olin kertaamassa Upinniemessä, jossa eräälle taistelijalle jaettiin käyttöön kovin historiallinen lakana.
Katso vaikka kuva; huh huh.
Lotta-Svärd ja kenttäsairaala 3. Lakanassa oli myös SA-leima.
maanantai 1. kesäkuuta 2015
15. tutkimuskuukausi
Toukokuu meni pääosin ankaran kirjoittamisen parissa. Jopa niin ankaran, ettei jaksanut tänne enää mitään kirjoittaa!
Kuukauden viimeisen kolmanneksen aikana palasin vanhoihin juttuihin, eli taloudelliseen puolustusvalmiuteen ja sen kehittämiseen ennen toista maailmansotaa. Löysin uutta lukemista, joista osa on aivan merkittäviä. Jännää miten ei aikaisemmat haut ole tuottaneet näitä tuloksia!
Esimerkiksi Kansallisarkistosta löytyy Kaarlo Castrénin kokoelma ja sieltä yksi mapillinen vuoden 1924 sotatalouskomiteaan liittyviä papereita. Kyseisen komitean pj oli juuri Castrén. Miksi se ei jäänyt hakujeni verkkoihin syksyllä? Mutta kuten sanotaan, parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Kuukauden viimeisen kolmanneksen aikana palasin vanhoihin juttuihin, eli taloudelliseen puolustusvalmiuteen ja sen kehittämiseen ennen toista maailmansotaa. Löysin uutta lukemista, joista osa on aivan merkittäviä. Jännää miten ei aikaisemmat haut ole tuottaneet näitä tuloksia!
Esimerkiksi Kansallisarkistosta löytyy Kaarlo Castrénin kokoelma ja sieltä yksi mapillinen vuoden 1924 sotatalouskomiteaan liittyviä papereita. Kyseisen komitean pj oli juuri Castrén. Miksi se ei jäänyt hakujeni verkkoihin syksyllä? Mutta kuten sanotaan, parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
