Salpalinja ja urakoitsijat

Välirauhan aikana Salpalinjaa oli rakentamassa useampi rakennusurakoitsija. Armeijan piiristä ei oikein löytynyt tarvittavaa rakennusteknillistä osaamista, jota linnoitustyöt vaativat. Rakennusliikkeillä oli jo valmiina työnjohto ja tarvittavat laitteet, joten miksipä niitä ei olisi hyödynnetty?

Jäin miettimään tätä urakoitsijoiden käyttöä linnoitustöissä, luonnollisesti omista lähtökohdistani käsin, eli työvoiman sotilaallisen käytön suunnalta. Linnoitustoimisto toimi töiden tilaajana ja valvojana, rakennusfirmat toteuttivat työt. Sivusin hieman urakoitsijoiden käyttöä Salpalinjan työmailla juuri ilmestyneessä artikkelissani (Sotilasaikakauslehti 11/2012).

 Kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia.

Katsoin tietysti, mitä legendaarinen R. Arimo asiasta kirjoitti linnoittamisen historiassaan. Ei kovinkaan laajasti. Perusperiaatteet toki tuli Arimon kerrottua, kuten esimerkiksi että urakoitsijoita oli töissä kerrallaan 8-14, joista valtaosa II armeijakunnan alueella. Osa urakoitsijoista oli linnoitustoimiston urakkatöiden valvontatoimiston valvonnassa, osa taas työpiirien.

Kysymys valvonnasta onkin kiehtova. Betonisten linnoituslaitteiden oli oltava tasalaatuisia ja vahvuuksien oli täsmättävä. Linnoitustoimistolla oli siis urakkatöiden valvontatoimisto ja kaikkien betonitöiden valvonnasta vastuussa ollut suunnitteluosaston tarkastustoimisto.

Tässä virkistykseksi lainaus insinööri Olavi Talvion tarkastuskertomuksesta vuodelta 1941:

”Helmikuun 15 p:nä tarkastettiin korsun 67 sisäpinnat, sisälaudoituksen tultua puretuksi. Paikalla olivat insinööri Tuompo, Bryk, Harjunen ja allekirjoittanut. Seinissä havaittiin lukuisia pienenpiä valuvikoja. Epäonnistunein oli kuitenkin pst.aukko. Sen vasen reuna oli vajaa niin, että raudat olivat näkyvissä. Pinnassa oli vielä betonia, joka vaikutti pehmeältä ja pilaantuneelta. […] Kun laudoitusta ryhdyttiin purkamaan, valui esiin sitomatonta sementtivelliä. Ympärillä oli pehmeää kovettumatonta betonia, jota poistettiin n. 5-10 sm syvyydeltä. Katsottiin, että betoni oli jäätymisen takia pilaantunutta.”

Kaikki ei aina mennyt ihan putkeen urakoitsijoilla, mutta ei varmasti mennyt työryhmien työtkään. Urakoitsijoiden töiden merkityksen arviointi vaatii aiheen tutkimista. Tulevassa tutkimuksessani tulen ottamaan tarkasteluun myös urakoitsijoiden käytön Salpalinjan työmailla.

Onkohan kukaan koonnut tietoja ylös, että kuinka suuri oli urakoitsijoiden rakentamien linnoituslaitteiden suhteellinen osuus kaikista?

Lainauksen lähde: Tarkastustoimiston toimistopäällikön insinööri B. Brykin kirje Suunnitteluosaston päällikölle, 27.2.1941, 466/S/Sal/15/T12561, Kansallisarkisto. Kirjeen liitteenä insinööri O. Talvion tarkastuskertomus sekä insinööri Muottisen kirje yli-insinööri A.I. Eerikäiselle.