perjantai 15. maaliskuuta 2013

Mietteitä jatkoseminaarista

Jatkoseminaarissa oli vuorossa minun seminaaripaperin käsittely. Tällä kertaa olin syystä tai toisesta ainakin omasta mielestäni ns. jäässä. Vastauksia sai oikein pinnistellä ulos. Siitä huolimatta, että vastaukset olivat pääni sisällä jonkinlaisessa järjestyksessä. Sellaistahan se välillä on, eikä siitä pidä niinkään stressata.

Mutta on kyllä todettava, että keskustelua aiheestani syntyi, ja että se oli hyödyllistä. Ja kuinka ei olisikaan! Muutamia hieman vahvempia iskuja lähetettiin, mutta mitään suurta ja (minulle) uutta ei suuressa mittakaavassa tullut.

Ehkä suurinta keskustelua aiheutti rajaukset. Nimittäin kun työsuunnitelmassa kirjoitin tutkimuskohteeksi "työvoiman sotilaallisen käytön". Aika kryptistähän tuo on, jos ei lainkaan rajaa ja määrittele. Lähtökohtana on kuitenkin se, että kyseessä oli sotilaallisesti johdettu työvoima ja minulla on sellainen kutina, että pääpaino voisi olla linnoitustöissä. Rajaukset vaativat vielä paljon, se on ollut selvillä alusta asti.

Mietin jopa sitäkin, että aiheen rajaisi tylysti vain "linnoitustöihin", tarkemmin ehkä esim. jatkosodan aikana Päämajan Linnoitusosaston johtamiin töihin.

Ja miksi laitoin linnoitustyöt tuossa lainausmerkkien sisälle? Koska pelkistä linnoitustöistä esim. jatkosodan aikana on hieman hassua puhua, kun ottaa huomioon sen, että linnoitusrakennuspataljoonien tekemässä työssä oli paljon muutakin kuin itse linnoittamista. Rakennettiin tiestöä vaikka kuinka paljon, lentokenttiä kunnostettiin ja määrättiinpä tiettyjä rakennusjoukkoja uudelleen vallatun alueen jälleenrakennustöihin. Eli olisiko nyt "linnoitustöitä" parempi kutsua jotenkin muuten?

Olisihan se jossain määrin hauskaa vaikka otsikoida työ "Linnoitustyöt 1939-45" ja heti alkuvirkkeessä todeta, että tässä nyt kyllä tutkitaan paljon muutakin kuin linnoitustöitä.

Tämä nyt oli tällaista ajatusvirtaa. Pahoitteluni paikoittaisesta epäselkeydestä: se johtunee vain siitä, että ajatukseni ovat mallia "work in progress".

3 kommenttia:

  1. Sain tänään sähköpostitse tietää Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastolta teidän pitämästänne blogista ja siitä, että valmistelette väitöskirjaa linnoitustöistä. Tiedustelin kyseisestä kirjastosta löytyisikö sieltä tietoa lähteistä koskien linnoitusrakennuspataljoonia. Sain kuulla Reino Arimon kirjasta Suomen linnoittamisen historia.

    Äitini veli oli Sota-arkistosta saamani tiedon mukaan palvellut pari kuukautta syksyllä 1942 Lin. RP 611:ssa. Pataljoonan sotapäiväkirjan mukaan se palveli Aunuksen kaupungissa. Äitini veli oli kuitenkin tuolloin alle 17-vuotias, ja lisäksi hänen kantakortissaan, jonka kopion sain Sota-arkistosta, kerrotaan hänen palvelleen viimeksi "Gantin rakennusmiehenä Varkaudessa". Aunuksen kaupungista Varkauteen on varmaan likemmäs 200 km. Ajattelin, että olikohan näillä Lin. RP:lla "haarakonttoreita" vähän etempänäkin? Niin että poika olisikin ollut vain Varkaudessa? Ei ole enää ketään sellaista sukulaista, jolta kysyä, kyseinen nuori mies kuoli jo vuonna 1943.

    Mitä tähän edellä olevaan tekstiinne tulee, olen samaa mieltä, että nimitys "linnoitusrakennuspataljoona" johdattaa helposti ajattelemaan vain Salpalinjaa tms. Lin RP 611:n sotapäiväkirjan perusteella miehet olivat puurtaneet erilaisissa rakennustöissä, mm. voimalassa, teatteritalon laajennuksella, sankarihautausmaan kivitöissä ym. Toivoisin itsekin, että sota-aikojen työvelvollisuudesta ja näistä työmiehistä kerrottaisiin enemmän. Mm. miten heidät sinne valittiin? Oliko kyseessä rangaistus, velvollisuus vai vapaaehtoisuus? Jossain vaiheessa huomasin selvitellyn pariinkin kertaan, moniko miehistä oli ollut kyseisessä palveluksessa jo talvisodasta lähtien, jos nyt oikein muistan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terve! Linnoitusrakennuspataljoonan töihin sopisi tosiaan paremmin "rakennuspataljoona", mutta sehän oli mikä oli. Kuvaamasi esimerkit ovat yleisiä, töitä tehtiin monenalaisia.

      Työvelvolliset oli käsketty hommiin työvelvollisuuslain nojalla. Koski jokaista työikäistä suomalaista miestä ja naista, tietyin poikkeuksin. Tästä olen kirjoittanut pienen artikkelin nettijulkaisuun nimeltä Hybris, löytyy nopeasti googlamalla sanan "työvelvollisuus".

      Äitisi veljen jutusta en näillä tiedoilla oikein mitään osaa sanoa. Mutta esimerkiksi LinRP 211 työskenteli samaan aikaan eri työmailla akselilla Äänislinna-Mikkeli.

      Poista
    2. Kiitos tästä tiedosta! Äänislinna-Mikkeli on kyllä aivan yhtä laaja työssäkäyntialue kuin Aunus-Varkaus.

      Luenpa nyt tuon työvelvollisuus-artikkelinne.

      Poista