Eversti Nihtilä

Sain lyhyen ajan sisään kahdesta eri suunnasta vinkin, että Pertti Kilkin Valo Nihtilä -elämäkerrassa olisi asiaa linnoittamisesta. Asia rupesi kiinnostamaan, joten kävin lainaamassa kyseisen kirjan (Kilkki, Pertti: Valo Nihtilä - Päämajan eversti, WSOY 1994) kirjastosta.

Kyseessä on käytännössä muistelmahaastattelun pohjalta tehty elämäkerta, jossa pääroolissa on Valo Konstantin Nihtilä. Sotien aika saa luonnollisesti valtaosan sivumäärästä. Kirja on hyvin kirjoitettu, joskin jonkinlainen päähenkilön ihannointi tuntuu nousevan esille, vaikka loppupuolella todetaan, että ei tämäkään kaveri erehtymätön ollut.

Ja kirjassa tosiaan oli asiaa linnoittamisesta ja mielenkiintoisimmat niistä tietenkin olivat Nihtilän haastatteluista. Muutoin perustasolla Kilkki pohjasi Arimon Suomen linnoittamisen historiaan. Sain aikaan lähes 10 000 merkin muistiinpanot, joten kirjan sisältö yllätti positiivisesti. 

Ennen lukemista en ollut sen tarkemmin ajatellut operatiivisen suunnittelun roolia linnoittamisessa - kenties sen takia, että katsontani on ollut linnoitteiden rakentamisessa suunnittelun sijaan. Nihtilän merkittävimmät ansiot olivat juurikin operatiivisen osaston johdossa jatkosodan aikana, ja hän oli perehtynyt linnoittamiseen jo Kannaksen vapaaehtoisen linnoittamisen yhteydessä.

Nihtilä lausui haastattelussa linnoitussuunnittelusta, että "täytyy olla oman taktiikan läpitunkema mies, joka määrittelee miten ja missä linnoitetaan, ja sitten teknilliset herrat, jotka soveltaa niitä konstruktioita". 

Lopuksi vielä toinen lainaus:

”Harvoin on ollut sotahistoriassa esikuntaa, joka on joutunut niin yllättävän tilanteen eteen kuin Suomen päämaja maaliskuussa 1940. Yht’äkkiä oli luotava uusi puolustuslinja ja linnoitettava se, ja annettava sitä puolustaville joukoille uudet tehtävät. Kun tässä yhteydessä puhutaan linnoittamisesta ei täysin ehkä ymmärretä tuon ajan sodankäynnin rasitteita: ensimmäisen maailmansodan tuote Maginot-linja kummitteli yhä sotilaiden mielessä. Niinpä Suomen uuden kaakkoisrajan tärkeimmäksi työkohteeksi tuli linnoittaminen, syntyi Salpa-asema – tuttu yhä vieläkin.”

Miten monsieur Maginot'n linja oikein konkreettisesti kummitteli? Sitähän rakennettiin Ranskassa Ranskan ja Saksan väliselle rajalle isolla rahalla. Samalla Ranskan armeijan kehittäminen jäi jälkeen. Saksa hyökkäsi Belgian kautta ja kiersi koko aseman.