torstai 2. maaliskuuta 2017

35. tutkimuskuukausi

"Työkuvia pioneereista ja työvelvollisista." 15.8.1941. SA-Kuva.

Kiitos Kulttuurirahaston, olen saanut tehdä täyspäiväistä tutkimusta nyt kolme vuotta. Ilman rahoitusta olisi tämänkin tutkimuksen tekeminen huomattavasti haastavampaa ja hitaampaa. Aikaa vievin osuus on arkistomateriaalin pöllyttäminen analysoitavaksi. Se puolestaan on ensimmäisestä osastaan sidottu arkistojen aukioloihin, jotka ovat supistuneet käytännössä koko ajan.

Työ on edennyt hyvin ja suunnitelman mukaisesti. Jäljellä on vielä viimeinen kokonaisuus: jatkosodan aikaisen työvoiman sotilaallisen käytön mikrohistoriallinen tarkastelu. Vastaa omalta osaltaan tiukasti pääkysymykseeni miten työvoimaa käytettiin sotilaallisiin tarkoituksiin?

Kaatuneiden muistosäätiöltä sain pienen avustuksen, jonka avulla voin jatkaa työtä siihen asti, kunnes seuraavat rahoituspäätökset tulevat, suuri kiitos siitä! Niitä hakemuksiahan on nyt sisällä neljä, vai peräti viisi. Thumbs ups, niin sanotusti.

Vuoden rahoitus ja vuoden työ, sitten väitöskirja valmistuu ensi vuoden toisella neljänneksellä!

Ensi viikolla takaisin arkistoon!

perjantai 24. helmikuuta 2017

Asevelvollinen työvoima jatkosodan aikana

Mitä tarkoitti jatkosodan aikainen ly-määräys? Entä tyl?

Tässä on kyse sodan aikaisesta asevelvollisesta työvoimasta, joka jatkosodan ajalta voidaan jakaa useampaan kategoriaan.

Helmikuussa 1944 yleisesikunnan päällikkö kenraali Heinrichs allekirjoitti ohjeet koskien sodanaikaista miestyövoimaa. Tämän esityksen mukaan asevelvollinen työvoima voi olla:

1) asepalveluksessa
2) ikänsä perusteella asepalvelukseen kutsumatonta
3) sairauden tms perusteella asepalveluksesta vapautettua
4) asepalveluksesta kotiutettua
5) asepalveluksesta asetuksen perusteella vapautettua
6) joko toistaiseksi tai määräajaksi lomautettua.

Asetuksen perusteella vapauteut saivat vapautusmääräyksen. Tämä perustui asetusteksteihin ja koski tiettyjä virkamiehiä ja eräitä muita. Nämä virat ja toimet oli määritelty  9.5.1941 annetussa asetuksessa. Tämä oli tietynlainen automaatio.

Mutta nyt päästään mielenkiintoiseen kohtaan, nimittäin lykkäysmääräykseen, joka lyhenteenä kulki ly-määräyksenä.

Heinrichsin käskyssä asia määriteltiin seuraavalla tavalla:


Lykkäysmääräys annetaan talouselämän palvelukseen, nimeltä mainittuun yritykseen ja määrättyyn erikoistehtävään tulevalle asevelvolliselle. Lykkäysmääräys annetaan joko toistaiseksi tai määräajaksi.”

Lykkäysmääräys on voimassa vain siinä paikassa ja tehtävässä, johon asianomainen on lykkäysmääräyksen saanut. Hänen siitä poistuttuaan on hänet rinnastettava muihin asevelvollisiin.”

Tyl, eli työlomatodistus puolestaan annettiin myös "hallinnolliseen toimeen tai talouselämän palvelukseen, nimeltä mainittuun yritykseen ja määrättyyn erikoistehtävään yhtä kuukautta pitemmäksi ajaksi tulevalle asevelvolliselle". Eroa edelliseen ei ole paljon, mutta tämä oli hieman kevyempi ratkaisu.

Useimmat (eivät silti kaikki) ly-miehet olivat sotatarviketeollisuuden palveluksessa. Esim. loppuvuodesta 1941 ly-määräyksellä työskenteli sotateollisuudessa reilut 11 000 asevelvollista. Sekä tyl- että ly-miehiä tavattiin myös linnoitustöissä ja mitä erilaisemmissa tehtävissä. Aikalaiset toimijat hieman valittivat, että lykkäys- ja lomahakemusten käsittelyyn meni huomattava määrä aikaa...

Kuukauden ja sen alle menneet työlomat myönnettiin harkittaessa pelkällä lomatodistuksella.


"Teollisuus toiminnassa kotirintamalla (Lokomo Tampere)
Tampere 1941.07.28" SA-Kuva.

keskiviikko 8. helmikuuta 2017

Linnoitustöissä 1939-1944? Aineistopyyntö

Oliko isovanhempasi tai muu sukulaisesi toisen maailmansodan aikana linnoitustöissä? Talvisodassa, välirauhan aikana Salpalinjalla tai jatkosodassa?

Insinöörinä tai rakennusmestarina? Sotilasvirkamiehenä tai reserviläisenä? Vapaaehtoisena tai työvelvollisena? Lottana? Missä tahansa tehtävässä?

Onko tallessa päiväkirjoja, kirjeenvaihtoa, asiakirjoja tai muistelmia? Tai peräti itse toimijaa jututettavaksi?

Ota minuun yhteyttä, sähköpostilla otto.aura@gmail.com tai sosiaalisen median kautta.

Teen nimittäin väitöskirjaa työvoiman sotilaallisesta käytöstä Suomessa toisen maailmansodan aikana. Tarkastelen aihetta linnoitustöiden kautta. Organisaatiopuolta on sinänsä helppo tutkia, se vaatii vain kovaa arkistotyötä.

"Iltahetki työvelvollisten kämpässä." 27.3.1942. SA-kuva.
Mutta itse työvoiman - oli sitten työnjohto tai työntekijät kyseessä - osalta tilanne on hieman vaikeampi. Työnjohtajat mainitaan arkistoiduissa lähteissä usein nimillä, mutta työntekijät muuttuvat helposti numeroiksi. Ellei sitten syyllistynyt rikkeeseen ja joutunut kuulusteltavaksi...

Saa jakaa! :-)

sunnuntai 5. helmikuuta 2017

34. tutkimuskuukausi

Tammikuussa yhdistyi perinteiset tutkimuksenteon vaiheet. Nimittäin aineistojen analysointi, tulosten kirjoittaminen, arkistojen tonkiminen ja apurahahakemusten kirjoittaminen.

Näin lyhyesti tällä kertaa!