Sotapäällikkö ja valtiomies

Kyseessä on tietenkin Mannerheim.

Luin juuri Vilho Tervasmäen kirjan Mannerheim. Valtiomies ja sotapäällikkö talvi- ja jatkosodan käännekohdissa.  Motiivini kirjan lukemiseen olivat kaksinaiset. Ensinnäkin tavoitteena oli ottaa selvää, että löytyisikö tekstistä jotain minua (tutkimustani) hyödyttävää. Ja toiseksi; kesällä 2012 olin sotahistorian laitoksella harjoittelijana ja tehtävänäni oli järjestää Vilho Tervasmäen henkilökohtainen arkisto. Kaikki Tervasmäen Mannerheim-kirjan aineistot, muistiinpanot yms., kulkivat minun käsieni kautta.

Kirja itsessään on hyvin tehty ja viitteistetty. Lienee syytä vielä todeta, että se on vuodelta 1987. Tavoitteeksi määriteltiin Mannerheimin toiminnan tutkiminen "sodanjohdon politiikan ja valtiomiesajattelun pohjalta". Lopputuloksena on aika perinteinen historian esitys. Ehkä voisi sanoa, että valtiomieslähtöistä poliittista historiaa, tiedätte varmaan mitä tarkoitan?

Tuliko kirjassa sitten sanottua jotain uuttaa Marskista? En ole aiheen kirjoituksiin perehtynyt, niin on vaikea sanoa. Kuva siitä, että marsalkka oli ainoa mahdollinen henkilö sodan johdossa ja rauhan solmimisessa, on vahva. Joku enemmän aiheeseen perehtynyt voisi tästä sanoa enemmän.

Muutaman mielenkiintoisen pointin tahdon kuitenkin nostaa esille. Ensinnäkin se, että Suomen jatkosotaan lähteminen kuvataan Mannerheimin ja Rytin päätöksenä. Ei mitään ajopuita, mutta erillissotaa toki korostetaan. Kesän 1944 torjuntavoitoistakin puhutaan. Tässä on syytä painottaa sitä, että tällä tarkoitetaan niitä taisteluita, joissa onnistuttiin torjumaan vihollisen hyökkäys. Ei koko jatkosodan lopputuloksesta torjuntavoittona puhuta. Kesän -44 vaiheiden yhteydessä Tervasmäki ei muuten mainitsekaan Salpa-asemaa.

Tajusin myös jotain uuttaa välirauhansopimuksesta ja suojeluskuntajärjestön lakkauttamisesta. Yleisesti ottaen melko usein historian kirjoituksessa mainitaan, että välirauhansopimuksen mukaisesti suojeluskunnatlakkautettiin monien muiden kanssa. Aihetta aiemmin hyvin, hyvin vähän ajatelleena, olin siinä mielikuvassa, että nämä lakkautettiin kaikki kerralla, kuin veitsellä leikaten. Näin ei kuitenkaan ollut, vaan ensiksi lakkautettiin mm. AKS ja IKL ja monta muuta. Valvontakomissio oli kuitenkin sitä mieltä, että myös suojeluskunnat ja aseveliyhdistykset kuuluivat lakkautettavien ryhmään.

Nyt mietin, että ketkä kaikki korkeassa asemassa olleet olivat sodan aikana päättämässä ja/tai keskustelemassa linnoittamisesta ja/tai työvoimasta. Ja vielä niin, että löytyy muistelmat tai elämäkerta. Hommia riittää, mutta niinhän sen pitää ollakin!