Petroskoista, Äänislinnasta, vai mikä se oli?

Yksi kiinnostava kappale suomalaista historiaa on Petroskoin miehitys jatkosodan aikana. Petroskoi joutui suomalaisen hyökkäysarmeijan haltuun lokakuussa 1941. Jukka Kulomäki on tehnyt aiheesta kiinnostavan tutkimuksen vuonna 1989: Äänislinna. Petroskoin suomalaismiehityksen vuodet 1941–44. 

Linnoitusrakennuspataljoona 211:n sotapäiväkirjaan merkittiin 1.10.1941: ”Petroskoi-Äänislinna on vallattu.”  Kaupungin nimi vaihdettiin hetimmiten suomalaiseen mielenmaisemaan paljon sopivammaksi – Petroskoista tuli Äänislinna. Tästä oli päätetty jo aiemmin. Äänislinna nimen käyttäminen oli tietoista suomalaistamispolitiikka miehitetyllä alueella.  Aihetta tuli myös pohdittua gradua tehdessä, käyttääkö nimenä Äänislinnaa vai Petroskoita? Päädyin Äänislinnaan, sillä se sopi paremmin tekstini tyyliin.

Äänislinnasta tuli tärkeä piste Suomen armeijalle. Kaupunkiin keskitettiin paljon joukkoja. Sanotaan esimerkiksi Linnoitusrakennuspataljoonan esikunta sijaitsi Äänislinnassa lähes koko miehityksen ajan. Tämä koko juttu Äänislinnasta tuli mieleen oheisesta kuvasta, jonka olen ottanut arkistossa. Kyseessä oli mitä ilmeisimmin Äänislinnan sotilaskodin oma kirjepaperi. Minkäänlaista muistiinpanoa siitä, kenen lähettämä kirje oli ja kenelle, ei tullut ylöspantua. Mutta on aika hieno kuva! Oli mukavaa, että virallisten papereiden joukosta löytyi kyseisellä kuvalla varustetulle paperille kirjoitettu kirje.

Sitä olisi kiinnostavaa ryhtyä miettimään, mitä kaikkea tuolla sotilaskodissa aikoinaan puhuttiin…

Äänislinnasta oli junayhteys koti-Suomeen. Kyyti tuohon aikaan ei ollut aivan yhtä nopeata, kuin tänä päivänä. Kuvassa aikatauluja tammikuusta -42. Näihin kun lisää vielä sodan aiheuttamat mahdolliset viivästykset, niin voi olla varma että junamatkassa Äänislinnasta Helsinkiin kesti hieman.