Johtolankojen etsiminen on historiantutkimuksen jännittävimpiä asioita, koskaan ei tiedä mitä löytyy ja mistä! No, onneksi näitä etsintöjä pystyy ja täytyykin rajata, tehdä olettamuksia ja arvioida mahdollisuuksia tietojensa perusteella.
Näin ollen tartuin kirjaan Tervasmäki, Vilho: Puolustushallinto sodan ja rauhan aikana 1939-1978. Kyseessä on toinen osa puolustusministeriön historiaan. Ensimmäinen osa arvatenkin käsittelee aikaa itsenäistymisestä talvisodan aattoon. Viittankin hieman tähän jo lukemaani aikaisemmassa postauksessa.
Luin tästä puolustushallinnon historiasta tosin vain toisen maailmansodan ajan. Tavoitteena oli kaivaa esille johtolankoja siitä, millaisessa roolissa puolustusministeriö oli työvoiman sotilaallisen käytön puitteissa. Se seikka sai vahvistuksen, että työvelvollisuuslaki valmisteltiin puolustusministeriössä. Toimeenpano kuitenkin jatkosodan aikana asetettiin kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriölle. Mielestäni tässä on jotain pohtimisen arvoista.
Samalla yritin kaivaa esille mahdollisimman paljon Leonard Grandellista, joka toimi ennen sotaa sotatalouspäällikkönä ja sitten sotataloustarkastajana. Nämä muistiinpanot ovat vielä koostamatta, mutta jotain kyllä löytyi. Grandellin sijoituspaikka oli siis puolustusministeriö. Tekisi mieli kysyä kirjan kirjoittajalta Vilho Tervasmäeltä lisätietoja Grandellista, mutta se on vähän vaikeammin tehty. Tervasmäki kun on jo hetkiä sitten osallistunut viimeisen iltahuutoon.
Muutenkin sotatalous on alkanut kiinnostamaan entistä enemmän. Tähän pitää selvästi perehtyä lisää. Ja erityisesti sotatalouden valmisteluihin, joiden osaksi lasken myös työvelvollisuuslain valmistelun. Tässä mennään myös mukavasti tuntemattomille vesille, joten silmät täytyy pitää auki.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti