Linnoitustöiden urakoitsijoista

Urakoitsijoiden käyttö linnoitustöissä kiinnostaa minua kovasti, tutkimuksellisesti ja muuten vain. Välirauhan aikana, kun Salpalinjaa rakennettiin, oli töissä useita urakoitsijoita. Tästä aiheesta olen tänne aiemmin kirjoittanut. Linnoitustoimisto myös tiedusteli urakoitsijoilta näiden halukkuutta työskennellä myös mahdollisen sodan aikana. Linnoitustoimiston rakennusosaston päällikkö insinööri H.A. Relander saattoikin 12.6.-41 ilmoittaa, että sodan aikana linnoitustöitä olivat halukkaita tekemään seuraavat urakoitsijat:

•   Oy. Rakennustoimi
•   Ins. A. Kiikka
•  Kreuger & Toll Oy
•  Otto Vuorio
•  Oy. Constructor
•  Oy. Tektor Ab
• Yhtymä R. Sopanen, V. Heino ja V. Lindroth
•   Ääri Oy. ^[1] 
  

-          Siitä en ole ottanut selvää, että olivatko urakoitsijat linnoitustöissä sodan aikana? Tämä vaatii selvittämistä.

On hyvin mahdollista, että heti jatkosodan alettua urakoitsijoita ei välttämättä sellaisenaan käytetty, tai jos käytettiin, hommat eivät ehkä toimineet. Voi myös olla, että tätä urakoitsijavaihtoehtoa ryhdyttiin kokeilemaan vasta vuonna -44!  Perustan tämän siihen, että 12.4.1944 pidetyn linnoitusasiaintoimikunnan kokouksessa kenraali E. Hanell pöytäkirjan mukaan totesi, ettei urakoitsijoiden käytöstä ollut saatu positiivista kokemusta:

”Tuntuu siltä, että he lupaavat enemmän kuin mitä voivat täyttää”[2]

Hanellin kommentti itsessään voisi olla tältäkin päivältä, vai mitä luulette?

Joka tapauksessa urakoitsijoiden käyttö linnoitustöissä kiinnostaa, niin välirauhan linnoitustöissä kuin jatkosodan aikana. Jäin miettimään seuraavalaista mahdollista historiaa. Vielä keväällä -41 linnoitusrakennusjoukkojen liikekannallepanon jälkeiset tehtävät olisivat olleet taaempien asemien parissa ja jopa niiden takana. Vaikuttaa mahdolliselta, että juuri tällaisia tehtäviä varten urakoitsijoilta tiedusteltiin halukkuutta toimia SA linnoitustöissä.

Tähän suhteutettuna tapahtuneet odotushorisontin ja toimintakentän muutokset hyökkäyssodassa voisi selittää sitä, jos urakoitsijoita ei otettukaan käyttöön heti. Tai sitten otettiin, mutta en ole siitä vielä tietoinen! Aihe vaatii tutkimusta ja tutkimusta varten on hyvä luoda ajatusmalleja tai teorioita mahdollisista historioista. Pitää olla pohjaa, jolta lähteä työtä tekemään. Mitä vahvempaa ja perustellumpaa, sen parempi, mutta ei mitään sellaista, jota ei ole valmis hylkäämään paremman tiedon valossa!

"Sepelisiiloja."
Huuhanmäki, Karjalan Kannas 1944.03.16. SA-kuva.

Kuvassa Pyramid –nimisen urakoitsijan auto. Sitä en sitten tiedä, että oliko se firman vai ”firman” käytössä! Kuvan vinkkaamisesta lähtee kiitos Armi Oinoselle Miehikkälään!

---

[1] Rakennusosaston päällikön insinööri H.A. Relanderin kirje Yleiselle osastolle, 12.6.1941, 346/Lkp./1c/sal/8/T12525, Kansallisarkisto.

[2] Linnoitusasiaintoimikunnan kokouksen pöytäkirja, 12.4.1944, 19251/Lin.1/Tmk/10/T12544, Kansallisarkisto.