Historiallista spekulointia

"Lujasti siinä saa huiskia jos mieli saada urakan valmiiksi. Ja sen jälkeen odottavat taas uudet työt."
Summa 1943.03.13, SA-Kuva.

Viimeksi pohdiskelin urakoitsijoiden käyttöä linnoitustöissä ja sitä, oliko urakoitsijoita töissä jatkosodan sytyttyä. Sen sijaan se on selvä, että välirauhan Salpalinjatyömailla urakoitsijoita oli. Linnoitustoimistossa oli myös oma toimistonsa urakkatöille.

Mutta oliko urakoitsijoita linnoitustöissä jatkosodassa? No, en edelleenkään osaa kunnollista vastausta antaa, mutta seuraavassa yhteen (tai ehkä kahteen) dokumenttiin perustuvaa historiallista spekulointia.

10.4.1942 Linnoitusosaston päällikön eversti Otto Bonsdorffin allekirjoittama vastauskirje lähetettiin Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriölle. Kirjeestä käy ilmi, että Helsingin kaupungin työvoimalautakunta oli tehnyt aloitteen linnoitustyömaiden muuttamisesta urakkatyömaiksi. Työvelvollisten palkanmaksu perustui tuntipalkkoihin, ehkä aloite liittyi palkkakysymyksiin? No, työvoimakysymyksiin joka tapauksessa.

Bonsdorffin mukaan linnoitustyömailla käytettiin urakkatöitä niin paljon, kuin mahdollista.

"Työn laatu ja sodan aiheuttamat poikkeukselliset olosuhteet asettavat tässä suhteessa kuitenkin omat rajoituksensa."

Seuraavaksi Bonsdorff siirtyi käsittelemään yksityisiä urakoitsijoita ja tämä olikin mielenkiintoista! Bonsdorffia lainaten:

"Yksityisiä urakoitsijoita ei voida käyttää nykyisissä olosuhteissa sotatoimialueella olevilla työmailla. Urakoitsijoiden toiminnan edellytyksenä olevan kantahenkilökunnan irroittaminen muista tehtävistä tuottaisi myös vaikeuksia. Kokonaisuutta ajatellen ei ehdotetusta järjestelystä voisi koitua tällä hetkellä helpoitusta työvoimatilanteeseen. Mikäli olosuhteet sen sallivat, tullaan töitä antamaan myös yksityisten urakoitsijoiden suoritettavaksi."

Nyt olisi tietysti hauska lukea ehdotus kokonaisuudessaan. Se pitäisi etsiä aloitteen tehneen työvoimalautakunnan arkistosta, sillä kirje palautettiin Bonsdorffin vastauksen mukana. Olisi myös erittäin kiinnostavaa keksiä, millaiset ne olosuhteet olivat, jotka eivät sallineet yksityisten urakoitsijoiden käyttöä?

Nyt näiden kahden yksittäisen dokumentin kautta voi päätellä, että ainakaan keväällä -42 yksityisiä urakoitsijoita ei sotatoimialueella käytetty, ja että keväällä -44 urakoitsijoita kokeiltiin. Tästähän voisi myös päätellä, että urakoitsijoita ei käytetty jatkosodan alussakaan. Tälle päätelmälle pitää kuitenkin hankkia vielä todistusaineistoa ja kunnollista perustelua. Siihen asti näillä spekulaatioilla!

Lähteet:

Linnoitusosaston päällikön eversti O. Bonsdorffin kirje Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriölle, 10.4.1942, 11144/Lin.3/2/SK1986, Kansallisarkisto.

Linnoitusasiaintoimikunnan kokouksen pöytäkirja, 12.4.1944, 19251/Lin.1/Tmk/10/T12544, Kansallisarkisto.