Eilen 20.3.2013 oli komea päivä. Sain suuren kunnian vastaanottaa Suomen Sotahistoriallisen Seuran pro gradu -kilpailun 2. sijan palkinnon. Lämmitti mieltäni suuresti, kiitos heille joille se kuuluu!
Palkinnot jaettiin Seuran vuosikokouksen alussa. Olen itse myös kyseisen seuran jäsen, joten oli mukavaa myös osallistua toimintaan, nyt kun oli vielä hyvä syykin. Itse vuosikokouksesta nyt ei varmaan tarvitse sanoa sen enempää, se oli kuin yhdistysten vuosikokoukset yleensä.
Kokouksen jälkeen evesti Ahti Lappi piti erittäin kiinnostavan esitelmän tutkista toisessa maailmansodassa. Ensimmäiset tutkat saatiin Suomeen Saksasta vasta jatkosodan kuluessa. Ahti korosti tutkien merkitystä ilmapuolustuksessa Helsingin pommituksissa keväällä -44.
Tutkilla saatiin ilmavalvontatietoja 100 km säteellä Helsingistä. Tulenavauskehän säde oli 10 km, lentokoneiden nopes noin 100 m/s, niin puolustajille jäi lähes 15 minuuttia aikaa valmistautua torjuntaan. Tilanne oli huomattavasti parempi, kuin aiemmin, jolloin kuulosuuntimilla ja valonheittimillä ohjattiin sulkutulta. Silloin viholliskoneet saatiin (jos saatiin) valokeilaan juuri siinä noin 10 kilometrin tasalla. Ainakin tällaiset luvut jäivät mieleeni, ovatko ne sitten niin kuin esitettiin, en ole varma. Merkittävä ero oli joka tapauksessa kyseessä.
Esitelmä pohjautui kirjaan Salainen ase ilmapuolustuksessa - tutkat toisessa maailmansodassa, tekijöinä Ahti Lappi ja Perttu Peitsara.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti