Tutkimussuunnitelma nyt

Olen tässä kirjallut tutkimussuunnitelmaa rahoituksen hakuun. Siinä ohessa on jäänyt blogi täysin hunningolle. Nyt ajattelin kuitenkin soveltaa tähän pienen abstractin tyylisen pläjäyksen, jossa kiteytynee tämän hetkiset pääsuunnat.

Väitöskirjassani tutkin työvoiman sotilaallista käyttöä Suomessa vuosina 1939–1945. Tutkimuskysymykseni on: Miten Suomessa käytettiin työvoimaa sotilaallisiin tarkoituksiin toisen maailmansodan aikana? Oletukseni mukaan merkittävä osuus sotilaallisesti käytetystä työvoimasta toimi linnoitus-, rakennus- ja tietöissä. Tätä työvoimaa olivat esimerkiksi talvi- ja jatkosodassa linnoitustöissä käytetyt suomalaiset työvelvolliset, jotka olivatkin suurin ryhmä armeijan käyttämästä työvoimasta, mutta eivät suinkaan ainoa. Nostan esille myös neuvostoliittolaiset sotavangit sekä suomalaiset toipilaat. 

Esimerkiksi jatkosodan aikana työvelvollisia oli linnoitustöissä kaikkiaan noin 69 000. Työvelvollisuus perustui lainsäädäntöön ja sen suorittamisesta saattoi saada lykkäystä, mutta ei vapautusta. Palkkaa maksettiin normitettujen taulukkojen mukaan, mutta silti miehet usein tunsivat olevansa pakkotyössä. Sotavangeista koottiin puolestaan työkomppanioita, joissa helmikuussa 1942 oli kirjoilla lähes 10 000 vankia. Toipilaat olivat suomalaisia asevelvollisia, joiden psyyke ei ollut kestänyt sotaa. Heitä käytettiin usein urakkatöissä. Työvoimana käytettyjen toipilaiden määrä on vielä selvittämättä. Aikaisempi tutkimuskirjallisuus ei suoranaisesti käsittele työvoiman sotilaallista käyttöä, vaan kohde on useimmiten organisaatiotasolla.

Tutkimukseni metodologisena pohjana on Reinhart Koselleckin käsitteet kokemustilasta ja odotushorisontista. Näiden käsitteiden avulla tutkin erilaisia käännekohtia ja merkittäviä tapahtumia sekä näiden suhdetta historialliseen nykyhetkeen, kokemukseen menneestä ja odotuksiin tulevasta. Jatkosodan alku on tästä hyvä esimerkki. Taustalla olivat kokemukset talvisodasta ja siitä, kuinka ikiaikainen idänuhka konkretisoitui Venäjän hyökätessä Suomeen. Odotushorisontti välirauhan aikana on tulkittavissa samaan suuntaan: miten muuten olisi suhtauduttava valtaviin linnoitustöihin?

Tutkimus on perustettava alkuperäisaineiston perustutkimukselle ja analyysille, sekundaaristen lähteiden jäädessä pienempään rooliin. Merkittävin osa lähdeaineistosta on viranomaisten sotatilan aikana tuottamia dokumentteja: kirjeitä, puhelinsanomia ja sähkeitä, joiden tarkoitukset vaihtelevat käskyistä tiedonantoihin ja tiedusteluihin. Lisäksi on erilaisia esityksiä määrärahoista, taulukoituja määrävahvuuksia sekä muistioita ja tarkastuspöytäkirjoja. Myös muistitiedon käytön mahdollisuus on otettava huomioon.

Tavoitteena on rakentaa alkuperäisaineiston analyysille perustuva esitys työvoimasta ja sen sotilaallisesta käytöstä toisen maailmansodan Suomessa. Tämän avulla on mahdollista luoda entistä laajempi kuva Suomen historiasta uuden ja tuoreen näkökulman kautta.