Gradua tehdessäni nämä työvoimakysymykset alkoivat päässäni hahmottumaan. Tutkiessani 20. Linnoitusrakennuspiirin asiakirjoja, tuli vastaan paperi, josta on napattu seuraava kuva.
Kansallisarkistosta |
Ensimmäiseksi on viran- ja toimenhaltijat, eli käytännössä kantahenkilökunta. Seuraavassa vuorossa on reserviläiset, joiden määrä saattaa joidenkin mielestä näyttää aika korkealta. Tässä onkin huomattava yksiköt, joissa reserviläisiä oli vahvuudessa: työkomppaniat ja erilliset linnoitusrakennuskomppaniat. Työkomppaniat koottiin kesällä -44 nostoväestä. Erilliset linnoitusrakennuskomppaniat koottiin "toipilaista." Toipilaat siis olivat suomalaisia asevelvollisia, joiden psyyke ei ollut kestänyt. Heidät laitettiin töihin, koska se nähtiin kaikille parhaaksi.
Sitten on listalla vuorossa työvelvolliset. Taas kun siirretään katse yksiköihin, niin huomataan kyseessä olleen linnoitusrakennuspataljoonia. Linnoitusrakennuspataljoonat olivat nimenomaan työvelvollisista kokoonpantuja, mutta joukkojen johto ja erikoisammattimiehet palkattuja ja/tai varattuja reserviläisiä. Listalle on laskettu mukaan myös lotat, joiden vastuulla oli toimistotehtäviä sekä muonitus. Lotat täytyy ehdottomasti ottaa mukaan tarkasteluun.
Lopuksi taulukosta löytyy myös mainitut suomalaiset vangit, joita tässä tapauksessa oli kahdelta vankileiriltä yhteensä 669 henkeä. Myös hevoset on listattu mukaan. Hevosten merkitystä sodan aikaiselle Suomelle on korostettu aiemmin, joten niiden mukana olo on varsin ymmärrettävää.
Lukuja voi jokainen itse katsella tuosta kuvasta ja miettiä, että minkälaista työvoimaa nyt esimerkiksi 20.linnoitusrakennuspiirin alaisuudessa oli.
Mutta hevosista vielä: saman 20. lin.rak.piirin papereista löytyi eräältä linnoitusrakennuspataljoonalta tullut lista, josta seuraavaksi kuvana osa.
Kansallisarkistosta |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti