Siegfried ja Salpa

Salpa ja Siegfried. Suomen Salpalinja ja Saksan Siegfried-linja. Mietiskelin tuossa näiden kahden yhtäläisyyksiä, kun luin Neil Shortin kirjaa Siegfried-linjasta (Short, Neil: Hitler's Siegfried Line. Sutton Publishing, 2002.). Ainakin muutama yhtäläisyys on helppo keksiä, mutta niin on toki myös eroavaisuuksien kanssa.

Ensinnäkin voidaan huomata, että yleisessä puheessa molemmista puhutaan "linjoina". Tähän on kuitenkin huomautettu, että oikeasti molemmat olivat pikemminkin "asemia", sillä puolustus oli järjestetty myös syvyyteen. Tällä armeijaslangin sanalla tarkoitetaan tietysti sitä, että erilaisia puolustuslaitteita ei ollut ainoastaan monta vierekkäin vaan myös peräkkäin. Salpalinjan sijaan olisi oikeellisempaa puhua Salpa-asemasta. Mutta nämä menevät semantiikan puolelle.

Otetaan tähän väliin yksi ero. Nimittäin rakennusaika. Siegfried-linjan rakentaminen alkoi Kolmannessa valtakunnassa jo 1936 ja jatkui muutamassa eri vaiheessa toisen maailmansodan alkupuolelle saakka. Saksan miehitettyä mm. Ranskan alkoi Siegfriedin tarkoitus olemaan turha. Hitler päätti rakennuttaa Atlantin vallin. Suomen Salpa rakennettiin välirauhan aikana. On toki selvää, ettei Suomen ja Saksan kokonaisresurssit rakentamiseen olleet samanlaiset.

Siegfried linja toteutti tarkoituksensa Shortin näkemyksen mukaan. Nimittäin siinä vaiheessa kun Saksa aloitti offensiivin Puolaa vastaan, ei Ranska lähtenyt hyökkäykseen tietäessään edessä olevan linnoitetun aseman. Ennaltaehkäisevä puolustus siis? Mutta ei suinkaan murtamaton, kuten tapahtumat Normandian 1944 jälkeen osoittivat.

Tässä tekisi mieleni vetää yhteen mahdollinen yhtäläisyys. Nimittäin se, että pelkkä olemassaolo vaikutti vastapuolen hyökkäystahtoon. Jo tuolloin oli selvää, että vahvasti linnoitettujen puolustusasemien murtaminen vaati paljon verta. Yhteys Siegfriedin ja Salvan välillä voisi siis löytyä siitä, kuinka Ranska ei hyökännyt Siegfried-linjaa vastaan 1939 ja siitä, kuinka Neuvostoliitto kesän 1944 suurhyökkäyksen jälkeen pysäytti etenemisen ennen Salpalinjaa.

Joku toinen kerta kenties hieman lisää eroja ja yhtäläisyyksiä!

Loppuun voisin vielä todeta, että onneksi muiden maiden kohdalta löytyy tutkimusta linnoittamisesta. Mutta edelleen, miksi Suomen linnoittamisen historia on kiinnostanut (kärjistetysti) vain R. Arimoa?