Maaliskuussa 1942

Salpalinjan salat blogissa mietittiin lumen vaikutusta talven 1940–41 linnoitustöihin. Välittömästi tämän luettuani alkoi päässäni muodostua kuvaa arkistomuistiinpanoista, joihin olin tehnyt merkintöjä lumen siirtämisestä. Tätä oli ryhdyttävä tarkistamaan. Onneksi muistiinpanoni on organisoitu kohtuullisen järkevästi ja muistin noin suunnilleen, että kyseiset muistiinpanot tein Ilmavoimien esikunnan jostain mapista.

Muistiinpanot löytyivätkin ja kyseessä oli Linnoitusrakennuspataljoona 211:n työsaavutusilmoitukset. Otetaan esimerkiksi maaliskuun 1942 työsaavutusilmoitus. Kyseisenä aikana pataljoona työskenteli Viitanan, Äänislinnan, Onttolan ja Hirvaksen lentokentillä. Ja kyllä, työsaavutusilmoituksiin oli merkitty myös lumitöitä. Eikä sen pitäisi olla yllätys – nykyaikaisillekin lentokentille on haasteena suuret lumimäärät.

Esimerkiksi maaliskuussa -42 Hirvaksen lentokentällä käytettiin  132 miestyöpäivää lumen poistamiseen kiitoradalta, jolla oli leveyttä 95 metriä ja pituutta 900 m. Lunta poistettiin siis 85 500 neliömetrin alueelta. Siinä saattoi olla hieman lunta ja työkeinona mitä ilmeisimmin oli yhdistelmä mies+lapio.

Onttolan lentokentällä oli ”raivattu metsää 12 ha, poistettu lunta kiitoradalta 15 000m³, täytemaata ajettu 500m³, soraa ajettu 650m³”. Onttolassa tosin oli töissä mukana ajoneuvoja ja hevosia, hevostyöpäiviä edellä mainittuun käytettiin 200, autotyöpäiviä 98 ja miestyöpäiviä 2550. Lisäksi aukaistiin 5 kilometrin pätkä tietä ”poistamalla lumi”.

Äänislinnassa kokeiltiin edistää lumen sulamista heittämällä soraa lumen päälle.

LinRP 211:n osasto määrättiin myös laajentamaan Joensuun lentokenttää, jossa esimerkiksi 10.–20.3.1942 välisenä aikana poistettiin kiitoratatyömaalta lunta 6000 kuutiometriä, ”joten kiitotien pohjaa on 60 m:n leveydeltä ja n. 180 m:n pituudelta puhtaana lumesta”. 

Lumenajossa oli ilmoituksen mukaan 2 traktoria, 8 hevosta rekineen ja 36 miestä. Siirrettävää lunta oli tässä vaiheessa jäljellä vielä 15 000 kuutiota. Lumen poistamisen lisäksi piti tasoittaa kiitoradan jatketta mm. raivaamalla metsää, kuljettamalla täyttömaata, lanattava ja jyrättävä.

Hommia riitti. Voidaan myös todeta, että vaikka linnoitusrakennuspataljoona oli kyseessä, eivät työt tosiaan aina olleet ”linnoittamista”.

Mutta ei siitä sen enempää tähän.

Lähteet:

Kansallisarkiston Sörnäisten toimipiste

Insinöörikapteeni B.Hellmanin kirje Ilmavoimien Sotavarustusosastolle, 10.4.1942, 50/10/T19344

Linnoitusrakennuspataljoona 211:n Työsaavutusilmoitus maaliskuussa 1942, 5.4.1942, 680/13/T19344