Pari huomiota Päämajan työvoimatoimistosta

Arkistotyö eteni jälleen yhden pykälän kun sain käpisteltyä Päämajan työvoimatoimiston paperit läpi. Tällä kertaa kyseessä oli aika pieni kokonaisuus, vain kuusi kotelollista. Mutta kyseinen byroo olikin toiminnassa vain 22.1.-25.4.1940.

Heti ensimmäisessä kotelossa oli toimintakertomus. Tätä kun tuijottelin, tajusin, että se on muuten myös digiarkistossa! Joten jos kiinnostaa millaista matskua tällä kertaa olen tuijotellut, niin suuntaa tänne.

Kyseessä oli varsin mielenkiintoinen juttu, sillä koko toimisto muodostettiin virkamiehistä. Päällikkönä oli mies, jonka nimi on tutkimukseni edetessä toistunut ja toistunut ja toistunut - Eljas Kahra. Hänet siis määrättiin johtoon ja samalla myös jatkoi Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön ylimääräisenä esittelijänä. Hänen lisäksi oli kaksi toimistosihteeriä ja käsittääkseni yksi toimistyöntekijä.

Kahralle myönnettiin oikeudet päättää henkilötasolla työvelvollisuuslain suorittamisestai. Sama oikeus muuten myönnettiin kansanhuoltoministeriön vastaavan toimiston bossille, agronomi Johannes Kaltiolle. Kahralla oli käsissään armeijan tarvitsemat työvelvolliset, Kaltiolla siviilimaailman vastaavat.

Arkisto itsessään muodostui pitkälti kahdenlaisista dokumenteista. Ensin oli vapautusanomuksia. Sitten talvisodan jo päätyttyä kyselyitä maksamattomista palkoista. Näitä kahta oli muuten paljon.

Onneksi joukosta löytyi jälleen myös erittäin mielenkiintoisia juttuja. Sen on huomannut, että yhtään paperia ei niin sanotusti voi jättää kääntämättä. Jos niin tekee, ei koskaan tiedä mitä jää huomaamatta.

Tähän työvoimatoimistoon muuten palaan aivan varmasti vielä myöhmminkin, sen verran mielenkiintoinen oli työvoiman pakko-oton järjestely talvisodassa.