Oman ajattelun työstäminen on yksi tällaisen keskustelun hyöty. Toinen erittäin arvokas mahdollisuus on se, että keskustelukumppanit kysyvät kysymyksiä, joita ei ole itse ajatellut. Toisin sanoen, osoittaa mahdollisia tutkimuksen kannalta kiinnostavia kohteita. Mielestäni tällaisissa tilanteissa kannattaa olla avoin ja kirjoittaa muistiin kysymyksiä. Toisen ajattelusta kumpuava toisenlainen tulokulma johonkin tiettyyn ilmiöön tai sen osaan, voi olla hyödyllinen.
En tarkoita sitä, että tällaisia kysymyksiä pitäisi ruveta heti soveltamaan omaan tutkimukseen. Ei kai siinä nyt järkeä olisi. Minulle on tällaisessa on tärkeintä se, että pystyy valaisemaan eri puolia tutkittavasta ilmiöstä. Tai erilaisia mahdollisuuksia, joista voi lähteä tutkimaan. Pelkästään sellaisiin kysymyksiin vastaaminen, joita ei ole aiemmin pohtinut, on hyödyllistä. Jos näitä vielä jälkikäteen punnitsee ja pohtii tarkemmin, voi vaikka tajuta jotain uutta.
Tutkijan on itse päätettävä, mikä on omalta kannaltaan hyödyllistä ja mikä vähemmän. Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä saa aikaan kovinkaan järkeviä vastauksia. Jotkut valinnat voivat johtaa jopa umpikujaan. Silloin pitää olla hereillä, ja kiertää este tai muuttaa suuntaa.
Mitä enemmän näkee, tuntee tai tiedostaa erilaisia mahdollisuuksia tutkimukselle, sitä parempi - ainakin minun mielestäni. Toki sitä enemmän joutuu asettamaan rajoja, mutta mahdollisuudet sille, että jää jotain oleellista huomaamatta, ovat (ehkä) pienemmät.
Kuvassa vinkki aiheesta, josta minulta kysyttiin ja joka vaikuttaa kiinnostavalta.
 |
| "Viipurin teollisuuspiirin ansiomitallien jakotilaisuus Vuoksenniska AB:n tehdashallissa. Sotatalouspäällikkö ins.eversti Bäckström tarkastaa Oy Vuoksenniska Ab:n sotateollisuushenkilökunnan rivistön. Seurassa mm. vuorineuvos Grönholm." SA-kuva. |
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti