No niin, työt on tosiaan loppu, mutta tekeminen ei. Kävin tänään Maanpuolustuskorkeakoulun pääkirjastolla hakemassa kirjoja, jotka ovat tutkimuksellisesti kiinnostavia. Aika väkeviä teoksia taitavat ollakin, nimittäin painoa lainoilleni tuli reilusti toistakymmentä kiloa. Reppuni oli kovin painava kotimatkalla.
Näyttää siltä, että muualla maailmassa on myös toisen maailmansodan aikaiset rakentamiset kiinnostaneet enemmän kuin Suomessa. Tämä seikka jaksaa ihmetyttää minua!
Erityisesti Yhdysvaltain armeija teki toisen maailmansodan
päätyttyä laajan tutkimussarjan otsikolla U.S.
Army in the World War II. Sarjasta löytyy esimerkiksi laaja katsaus
aiheesta ”Technical Services”, jonka alta puolestaan löytyy selostuksia
insinöörijoukkojen (The Corps of Engineers) toiminnasta. Mainittakoon tästä
esimerkiksi osa nimeltä The Corps of
Engineers. The War against Germany[1],
jossa käsitellään erittäin paljon aiheeni kannalta mielenkiintoisia
seikkoja USA:n maavoimien näkökulmasta.
Esiin on syytä nostaa toinen samankaltainen kirjasarja, mutta
Tyynenmeren sotanäyttämöltä, nimeltään Engineers
of the Southwest Pacific 1941–45. Tyynenmeren sotatoimissa oli
rakennustoiminta erittäin tärkeässä roolissa, joten kirjasarja tulee olemaan
mielenkiintoinen tämän tutkimusaiheen kannalta. Sarjan kuudes osa on nimeltään Airfield and Base Development[2]
ja tästä löytyy mielenkiintoista kontekstualisoivaa tietoa suhteutettuna Suomen
ilmavoimien lentokenttien rakentamiseen. Tutkimuksessa tarkastellaan myös sitä,
mistä työvoima saatiin.[3]
Tutkimukseen on myös syytä ottaa mukaan näkökulma Saksasta.
Tämän mahdollistaa muun muassa Kurt Burkin tutkimus Die Deutschen Landesbefestigungen im Osten 1919–1945[4]
ja esimerkiksi Rudi Rolfin Der
Atlantikwall. Die Bauten der deutschen Küstenbefestigungen 1940–1945[5].
Näissä molemmissa puututaan myös työvoimaan. Samalla muodostuu mahdollisuus
pieneen vertailuun eri armeijoiden kesken.
Näin varsinkin, jos otetaan mukaan vielä Neuvostoliitto.
Neuvostoliiton puolelta on tosin hyvin haasteellista löytää tutkimusta
esimerkiksi englanniksi, mutta ainakin yhden olen löytänyt. Neil Short on
tehnyt aiheesta kirjan nimeltään The
Stalin and Molotov Lines. Soviet Western Defences 1928–41[6].
Lisäksi Neuvostoliiton suunnalla on mahdollista syventää tietämystä aiheesta
puna-armeijan sotataidon kautta. Tästä on Jukka Kulomaa tehnyt tutkimuksen Syvään taisteluun. Johdatus Neuvostoliton
maavoimien sotataitoon 1917–1991[7].
Näistä opuksista uskon löytäväni vaikka mitä oleellista tulevan tutkimukseni kannalta. Kansainvälinen näkökulma on otettava jossain määrin huomioon, sillä Suomenkaan historia ei toisen maailmansodan aikaan tapahtunut missään tyhjiössä.
[1] Beck, Alfred M., Bortz, Abe,
Lynch, Charles W., Mayo, Lida & Weld, Ralf: The Corps of Engineers. The War against Germany. Sarjassa United
States Army in the World War II. Technical services. Center of Military
History, United States Army, Washington D.C. 1985.
[2] Casey, Hugh J.: Airfield and Base Development. Volume VI
sarjassa: Engineers of the Southwest Pacific 1941-1945. United States printing
office, Washington 1951.
[3] Casey, 9-10.
[4] Burk, Kurt: Die Deutschen Landesbefestigungen im Osten 1919–1945.
Biblio Verlag, Osnabrück 1993.
[5] Rolf, Rudi: Der Atlantikwall. Die Bauten der deutschen
Küstenbefestigungen 1940–1945. Biblio Verlag, Osnabrück 1998.
[6] Short, Neil: The Stalin and Molotov Lines. Soviet Western
Defences 1928–41. Osprey Publishing, Oxford – New York 2008.
[7]
Kulomaa, Jukka: Syvään taisteluun.
Johdatus Neuvostoliiton maavoimien sotataitoon 1917–1991. Maanpuolustuskorkeakoulu,
Sotahistorian laitos, Helsinki 2004.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti