Lähteistä ja Reinhart Koselleckista

Olen lukenut Reinhart Koselleckin artikkelikokoelmaa Futures Past. Erittäin mielenkiintoinen kirja, vaikka otsikko onkin hassusti käännetty (saksaksi Vergangene Zukunft)! Suosittelen, mikäli kiinnostaa vaivata aivoja oikein kunnolla historian metodologian parissa. Ja täytyy muuten sanoa, että Koselleckia on hieman vaikea taivuttaa suomenkielelle. Se on selvästi ollut haasteellistä kääntää englanniksin, sillä usein tekstissä vilisee saksankielisiä alkuperäistermejä. It is all about semantics! Joten on syytä pitää merkitykset kunnossa.

Tässä otan kuitenkin esille muutaman lainauksen lähteistä, nimittäin lähteiden rooli historiantutkimukselle on luonnollisesti avainasemassa. Ensimmäinen lainaus sivulta 111 kuuluu seuraavasti:

“The sources provide control over what might not be stated. They do not, however, prescribe what may be said.”

Erittäin hyvin sanottu. Lähteet asettavat tietyt rajat mahdollisiin väittämiin, kuten Koselleck sanoo. Lähteillä on valtaa siihen, mitä niiden perusteella ei voi väittää. Lähteet eivät kuitenkaan kuvaile, mitä niiden perusteella voi sanoa. Jos lähteet itsessään kertoisivat sen, mitä historiasta voi sanoa, tarvitseeko tutkimusta tehdäkään?

“There is always more at stake in historical knowledge than what is contained in the sources. A source can exist or be discovered, but it can also be missing. This, then, makes it necessary here to take the risk of making statements which are perhaps not completely founded.”

Tästä lainauksesta sivulta 149 tulee esille jälleen historiantutkimuksen vaatimus historialliselle mielikuvitukselle. Mitään ei tietenkään saa sepittää, mutta "tyhjiä" kohtia jää oman kokemukseni perusteella väkisinkin. Jos haluaa saada aikaan uskottavan kokonaisuuden historiallisesta tiedosta (vai miten historical knowledge nyt parhaiten kääntyisi?), joutuu ottamaan riskejä, kuten Koselleck kirjoittaa. Tahtoisin myös painottaa toisen lainauksen ensimmäistä virkettä: “There is always more at stake in historical knowledge than what is contained in the sources."

Jatketaan edelleen, nyt lainaus sivulta 150.
"History is never identical with the source that provides evidence for this history. If this were so, then cleanly following source would be the history we sought.”

Juuri näin! Tarvinneeko tätä lainausta enempää avata? Jatketaan siis seuraavalta sivulta löytyvään kohtaan, joka kuuluu seuraavanlaisesti.

“That which makes a history into historical cannot be derived from the sources alone: a theory of possible history is required so that the sources might be brought to speak at all.” 

Aivan selkeästi: pelkät lähteet eivät riitä, jotta voi tuottaa kunnollista historian tutkimusta. Koselleckin mukaan vaaditaan jokin teoria mahdollisesta historiasta, jotta lähteistä voi saada jotain irti. Mietin tätä ja totesin sen osuvan aikalailla oikeaan. Omasta mielestäni historiantutkimuksen tekemisen lähtökohdan tulee olla hyvin perustelluissa kysymyksissä. Voisiko olla niin, että jo kysymysten perustavalla tasolla vaaditaan jonkinlaista teoreettista ajattelua siitä, mikä oli mahdollista ja mikä toteutui?

Täytyy myös muistaa, että tapahtunut historia ei ole koskaan ollut "se yksi ja ainoa vaihtoehto". Tästä aiheesta lisää jokin toinen kerta.