"Kenelle tahansa pitäisi olla itsestään selvänä asiana, että sotavankeja ei voida kohdella samalla tavoin kuin suomalaisia miehiä."

Lyhyesti ja hieman sotavangeista.

Kenelle tahansa pitäisi olla itsestään selvänä asiana, että sotavankeja ei voida kohdella samalla tavoin kuin suomalaisia miehiä.[1]

Jatkosodan hyökkäyksen edetessä suomalaiset ottivat sotavankeja melko huomattavan määrän, erään lähteen mukaan noin 56000.[2] Määrä tuli käsittääkseni jonkinlaisena yllätyksenä – mitä näille vangeille tehdään, mihin heidät sijoitetaan? Oli tietenkin perustutettava sotavankileirejä, joihin sotavangit koottiin. Leireiltä oli mahdollista tilata sotavankityövoimaa Päämajan järjestelyosaston kautta.[3]

Oma kiinnostukseni tutkimuksessa kiinnittyy Linnoitusosaston toimiin ja rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, että muiden tahojen sotavankityövoiman käyttämisestä en tiedä mitään. Linnoitusosaston sotavankien käytöstä käskettiin kuitenkin seuraavaa. Ensinnäkin sotavankikomppanian vahvuus oli 200 sotavankia, joka jaettiin 10-miehisiin ryhmiin töiden suorittamiseksi. Komppania muodostettiin kolmesta 6 ryhmän joukkueesta sekä erillisestä komennusryhmästä. Komppanian päällikkö ja joukkueenjohtajat olivat suomalaisia ammattimiehiä.[4]

Vuoden 1941 kuluessa kohti loppuaan ja hyökkäyksen pysähtyessä oli uudelleenorganisoitava kenttäarmeijaa ja siinä samalla myös linnoitustyömuodostelmia. Linnoitusrakennuspataljoonien määrä oli marraskuun -41 alussa 51. Kokonaismäärä kuitenkin päätettiin supistaa 32:een. Linnoitusrakennuspataljoonien kaaderia lukuun ottamatta työvoima koostui valtaosin työvelvollisista, jotka työvelvollisuuslainsäädännön velvoittamina oli määrätty töihin. Kaikki nämä ja kenttäarmeijassa olevat poistuivat suoraan kotirintaman tarvitsemasta työvoimasta – yksi syy miesmäärän supistamiselle. Samalla, kun suomalaisia miehiä kotiutettiin, perustettiin korvaavia sotavankikomppanioita. Marraskuussa oli ilmeisesti Linnoitusosaston sotavankikomppanioiden määrä jo 80.[5]

Vangit jaoteltiin ammattiryhmittäin, joten oli ainakin periaatteessa mahdollista koota ammattitaitoisia työmuodostelmia.[6] Mutta koska armeijan toiminnassa vaikuttaa ikuisesti kitka ja sodan sumu, niin vaikeuksia oli tässäkin edessä.

”Kotijoukkojen taholta vankeja leireistä luovutettaessa annetaan myöskin sairaita vankeja, joita ei suostuta ottamaan takaisin, vaikka ei muodostettavissa vankikomppanioissa sellaisilla yksilöillä mitään tehdä. […] Aikaisemmin on myös Linnoitusosasto saanut oikeuden valita ammattimiehiä sotavankileiristä Viipurista, mutta nyt ei kuitenkaan sotavankileirin taholta suostuta siihen, että saataisi vaihtaa tavallisia vankeja n.s. ammattimiehiin.”[7]

Sotavangeilla teetettiin esimerkiksi tietöitä. Isoisäni toimi joukkueenjohtajana LinRP 211:lle alistetussa sotavankikomppaniassa. Vuoden 1942 alussa (tai 1941 lopussa) kyseinen komppania määrättiin tietöihin Tokariin, noin 10-15 kilometriä Syväristä pohjoiseen. Tien pituudeksi tuli noin 35 kilometriä ja suomalaisen työnjohdon alaisuudessa työn teki sotavankikomppania (n. 200 sotavankia, kuten todettiin aiemmin). Isoisäni muistelee: ”Saavutimme näiden sotavankien avulla parempia tuloksia kuin jotkut muut yksiköt suomalaisten työvelvollisten avulla.”[8] Joissain tilanteissa saattoi varmasti ollakin näin.

---

[1] Linnoitustöiden johtaja (vt.) eversti O.Bonsdorffin kirje 5. Lin.korj.pajan päällikölle 25.11.1941, 14774/Lin1/1r/14/T12529, KA(Sörn).

[2] Manninen, Ohto: Sotavangit ja sotavankileirit. Luvussa: Päämaja hallintoviranomaisena. Teoksessa: Maanpuolustuskorkeakoulun historian laitos (toim.): Sotatieteen laitoksen julkaisuja XXV:6: Jatkosodan historia 6. Meri- ja ilmapuolustus, hallinto ja sotatalous, huolto ja aselajit, kotijoukot. WSOY, Porvoo 1994, 281.

[3] Päämajan järjestelyosaston päällikön eversti S.Isaksonin kirje 8.10.1941, 10207/Lin1/1r/14/T12529, KA(Sörn).

[4] Linnoitustöiden johtaja (vt.) eversti O.Bonsdorffin käsky sotavankien käyttämisestä Linnoitusosaston johtamissa töissä 6.10.1941, 9762/Lin1/1r/14/T12529, KA(Sörn).

[5] Muistio neuvottelusta eversti Bonsdorffin virkahuoneessa 3.11.1941, Lin1/1m/3/T12529, KA(Sörn).

[6] Linnoitustöiden johtaja (vt.) eversti O.Bonsdorffin kirje sotavankikomppanioista 16.10.1941, 10639/Lin1/1r/14/T12529, KA(Sörn).

[7] Linnoitustöiden johtaja (vt.) eversti O.Bonsdorffin kirje Päämajan järjestelyosastolle 16.11.1941, 13757/Lin1/1r/14/T12529, KA(Sörn).

[8] Mäkinen, 194.