Aika mielenkiintoinen asia tuo aika. Aiheeseen liittyen suosittelen selaamaan E.P. Thompsonin artikkelin Aika, työkuri ja teollinen kapitalismi.
Mielenkiintoisia kommentteja ajan käsityksestä. Huomaan itsekin välillä ajattelevani hieman samaan suuntaan, kuin 1700-luvun Engalnnissa. Käytettyä aikaa ei saa koskaan takaisin, kannattaa käyttää jokainen hetki hyödyllisesti! No juu, ajankäytön tehokkuus on tietysti hyödyllinen taito. Varsinkin jos täytyy aikaansaada. Mietitäänpä vaikka sitä, kuinka rahvaan joutilaisuus oli kaiken pahan alku ja juuri. Työnantajan ratkaisu: maksetaan niin vähän palkkaa, että työläisen on pakko tehdä niin pitkää työpäivää, että on sen jälkeen niin uupunut, ettei jaksa enää mellastaa tai ryypiskellä. Logiikkahan tuokin, mutta minä kyllä nousisin vastarintaan.
Joutilaisuus kunniaan! Joutilaisuus ei ole paha asia, paitsi ehkä sitten jos ei muuta teekään kuin ole jouten. Joutilaisuus antaa aivolle mahdollisuuden työstää ajatuksia ilman turhia rasituksia. Minun kohdalla siitä ei tulisi yhtään mitään, jos täytyisi koko ajan toimia. Ajattelutyössä ei voi laskea tehokkuutta, toisin kuin jossain muussa. Ajatusten irroittaminen työstettävästä asiasta on usein parempi ratkaisu, kuin väkisin eteenpäin puskeminen joka ei vie eteen eikä taakse. Tätä tekstiä kirjoittaessani toteutan juuri sitä. Kirjastossa lukemassa, mutta enpä luekaan, vaan kirjoitan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Jep, fiksustippa kirjoittelet!
VastaaPoistaPitäis tuota joutilaisuutta maksimoida, meinaa vain unohtua!
OA Sr
Kiitosta vaan!
VastaaPoistaJa ei muuta, kuin joutiloimaan! Kannattaa myös kuunnella YUP:n Joutilas merkkinen kappale.