Kaikenlaista löytyy, kun arkistoja kaivelee.
Nyt tuli vastaan jonkun suomalaisen upseerin kirjoittama selostus Italian Sotakorkeakoulun sotatalouden luentosarjalta 1930. Allekirjoitusta ei ole, mutta kai sen jostain saisi esille, kuka/ketkä tuolloin Italian sotakorkeakoulussa opiskelivat. Vaan eipä se nyt tässä ole tärkeintä.
Teksti itsessään pistää kyllä silmään kovin erilaisena suomalaiseen verrattuna. Otan tähän hieman lainauksia dokumentista. Heti alkuvaiheessa tehdään seuraava huomio:
"Äärimmäisyysvasemmistopuoleet ja pasifistiporvarit ovat harjoittanete laajaa propagandaa sotaa vastaan."
Hieno niputus, ei voi muuta sanoa. Kertonee jotain mentaliteeteista?
Luennoilla puhuttiin myös ensimmäisestä maailmansodasta ja esimerkiksi propagandasta.
"Ulkomaista propagandaa hoitivat aluksi lähettiläät ja konsulit ja annettiin sittemmin salkuttoman ministerin hoitoon, jonka onnistui vähitellen todistaa sotilaallinen ponnistuksemme, sotateollisuutemme ja meidän neroutemme."
Mitenkä Italia muuten pärjäsikään ensimmäisessä maailmansodassa?
Otetaan loppuun vielä katsaus keinoista, joita Italia selostuksen mukaan käytti aikana, jolloin työläisistä oli puutetta. Luonnollinen keino oli vapauttaa miehiä rintamapalveluksesta, sen lisäksi lapsille ja naisille otettiin käyttöön yötyö ja sunnuntaityö. Kolmanneksi työintoa "kiihdytettiin" palkinnoilla.
Neljäs keino, joka todella kiinnitti huomioni, pakkotyön käyttö. Tarkennuksena "sotavangit, vanhukset, rangaistuvangit j.n.e."! Viidentenä keinona oli myöntää maataloutta varten lomia kylvöihin ja elonkerjuuta varten. Kuudentena ja viimeisenä mainittiin kovin epämääräinen keino luoda "spesialityövoimaa".
Että semmoista tällä kertaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti