Johtolankojen etsiminen on yksi jännittävä historiantutkimuksen vaihe. Ja sitä minä olen viime aikoina harrastanut: niin arkistoissa kuin kirjastoissa. Ja kuten tässä on jo aiemmin tullut muutaman kerran mainittua, on suurennuslasini alla työvelvollisuuslainsäädäntö ja sen säätämisprosessit.
Katseltuani valtiopäivien asia- ja pöytäkirjoja sain muistuman viime kesältä. Silloin olin korkeakouluharjoittelijana Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian laitoksella ja järjestin edesmenneen eversti Vilho Tervasmäen arkiston, joka oli kyseiseen paikkaan luovutettu. Tervasmäki nimittäin oli väitellyt valtsikasta tohtoriksi ja hänen väitöskirjansa aihe tuli mieleeni. Se käsitteli eduskuntaa ja maanpuolustusta 1917-1939. Tätä käsitteleviä papereita kulki käsieni läpi vaikka kuinka monta!
Tästä intoutuneena suoritin haun Helkasta ja lainasin kyseisen väittärin vuodelta 1964. Tervasmäki, Vilho: Eduskuntaryhmät ja maanpuolustus valtiopäivillä 1917-1939. Nyt kirja on jo luettu ja palautettu. Muutamia mielenkiintoisia muistiinpanoja sain ylös.
Yksi mielenkiintoinen pointti käsitteli totaalista maanpuolustusta, josta seuraava lainaus sivulta 3.
"Sotatilalakia ja siihen liittyviä lakeja lukuun ottamatta ensimmäiset totaalista maanpuolustusta koskevat lait – väestönsuojelulaki ja työvelvollisuuslaki – tulivat esille vasta vuonna 1939.”
Tervasmäki laskee työvelvollisuuslain taloudellisen lainsäädännön piiriin, miksipä ei! Mielenkiintoinen lähtökohta, josta voisi lähteä liikkeelle.
Se, että työvelvollisuuslaki sai maininnan jo sivulla kolme, nosti odotukseni tämän lain käsittelyn kohdalta aika korkealle! Pettymys seurasikin sitten sivulla 93:
”Lakia puolustusvalmiuden tehostamisesta sodanvaaran uhatessa ja työvelvollisuuslakia ei käsitellä, koska ilmeinen sodanvaara joudutti niiden läpimenoa ja lievensi erimielisyyksiä.”
No, kuitenkin Tervasmäen väitöskirja oli syytä lukea. Sen myötä sain paljon kontekstualisoivaa tietoa maanpuolustuksen lainsäädännöstä ja eduskunnasta, josta on todennäköisesti hyötyä tulevaisuudessa. Mutta aiemmin mainitsemani komiteamietintö, tai siihen liittyvät paperit, on edelleen löytämättä. Seuraavaksi Kansallisarkisto ja A. K. Cajanderin arkiston papereita, jos vaikka löytyisi sieltä?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti