Ulkona on lämmintä ja aurinko paistaa!
Kesä lienee tuloillaan, minä ainakin pidän siitä. Vaikka nyt tietysti pitäisi perussuomalaiseen tyyliin ryhtyä mussuttamaan asiasta.
Lueskelen Heikki Ylikankaan kirjaa Romahtaako rintama?, melko mielenkiintoista mutta myös hieman ärsyttävä kirja. Huomaa hyvin, että kyseessä on kirja jolla otetaan osaa tieteelliseen keskusteluun. Ei siinä, hyvä asiahan se on!
Mielenkiintoista on esimerkiksi ihmeellinen huojuminen lähteiden merkitsemisessä, sota-arkistoon viittaukset ovat osaltaan muotoa tulonumero ja mapin numero, esimerkisi kuvitteellinen T 20054/9. Siihen mappiin kun mahtuu varmaan lähemmäs puolen tuhatta liuskaa, niin etsi nyt noilla koordinaateilla. Ja sitten jotkut viittaukset on merkitty hyvin tarkasti, järjestimet, dokumentin numero ja aihekin kertoen.
Aihe kuitenkin on kiinnostava, kuinka Neuvostoliiton suurhyökkäys kesällä -44 vaikutti tilanteeseen ja kuinka sotilaskarkuruus ym. kohosi suuriin lukuihin. Ja siitä seurauksena taas upseerin aseenkäyttöoikeus ja vapaasti sovellettu laki siitä, kuka ja missä on velvoitettu teloittamaan sotilaskarkurin. Aika rankkaa peliä.
Nyt kuitenkin on moccamaster-kahvit imaistu napaan ja aika siirtyä auttamaan vaimoa siivoamisessa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Täytyy vielä sanoa, että Ylikankaan kirja oli ajatuksia herättävä. Täytyisi varmaan lukea vastakirjakin. Mutta onpahan suomalainen historiasota jännittävää.
VastaaPoistaMinkään aiheen ei kuitenkaan pitäisi olla niin pyhä, etteikö saisi esittää uusia ja erilaisia tulkintoja. Emeritus professori Ylikangas kuitenkin perustelee melko uskottavasti asiaansa. Esitettyihin lukuihin teloitetuista en kyllä sen ennemmin ota kantaa. Kannattaa lukea.